|
[[Image:Kristiyhteisö hki.jpg|thumb|280px|Kristiyhteisön Helsingin seurakunnan alttari.]]
'''Kristiyhteisö''' on [[protestantismi|protestanttisen]] [[kristinusko|kristinuskon]] ja [[Rudolf Steiner]]in [[antroposofia|antroposofisten]] ajatusten pohjalta syntynyt [[uskonto|uskonnollinen]] uudistusliike<ref>Hemleben, Johannes: "Rudolf Steiner", s. 136-139. WSOY, Helsinki 1988. Alkuteos ''Rudolf Steiner'', Rowohlt Taschenbuch Verlag, 1963</ref>. Se ei pidä itseään tunnustuksellisuuteen painottuvana liikkeenä vaan [[sakramentti|sakramentaalis]]-[[rituaali]]sena kirkkokuntana. Opinkappaleiden tilalla Kristiyhteisössä on opetusvapaus<ref>http://www.kristiyhteiso.org/</ref>. Kristiyhteisö on antroposofiasta erillisenä toimiva, itsenäinen liike<ref>Dunderfelt, Tony: "Antroposofia ja kristinusko. Osa 1", s. 4. ''Takoja'' 2/1994, Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, s. 4-7.</ref>. Kristiyhteisön toiminnan ja toimitusten perustana on usko [[kolminaisuusoppi|kolmiyhteiseen Jumalaan]], johon kuuluvat Isä, Poika ja Pyhä Henki, sekä Jeesukseen Kristukseen, joka on samalla kertaa Jumala ja ihminen. Kristiyhteisö tunnustaa Jeesuksen Jumalaksi ja Vapahtajaksi Raamatun mukaisesti ja pyrkii tältä pohjalta täyttämään yhteistä kutsumusta yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi. Kristiyhteisö pitää itseään uskonnon uudistusliikkeenä<ref>[http://www.thechristiancommunity.org/about.htm Pohjois-Amerikan Kristiyhteisön kotisivu]</ref>, mutta ei ainoana oikeana kirkkokuntana vaan maailmanlaajuisen kristinuskon yhtenä jäsenenä. Muiden muassa Suomen evankelisluterilainen kirkko ei kuitenkaan pidä Kristiyhteisöä kristillisenä kirkkona<ref>http://www.ekumenia.fi/ekumeenista_perustietoa/mika_kirkko_on_kristillinen/</ref>.
==Historia ja levinneisyys==
Joukko [[evankelisuus|evankelisia]] pappeja ja [[teologia]]n opiskelijoita pyysi [[antroposofia]]n perustajaa [[Rudolf Steiner]]ia luennoimaan heille [[Stuttgart]]issa [[Saksa]]ssa ja [[Dornach]]issa [[Sveitsi]]ssä. Kristiyhteisö perustettiin [[16. syyskuuta]] [[1922]] Dornachissa Steinerin luentojen ja hänen muotoilemansa [[uskontunnustus|uskontunnustuksen]] pohjalta. Ensimmäiset papit tulivat [[protestantismi|evankelisesta]] kirkkokunnasta, nimekkäimpänä [[Berliini]]n [[Neue Kirchen]]in [[kirkkoherra]] [[Friedrich Rittelmeyer]] ([[1872]]-[[1938]]), joka jo aiemmin oli tutustunut antroposofiaan ja Rudolf Steineriin.<ref>[http://www.religio.de/anthropo.html Religio.de]</ref> Hänestä tuli yhteisön ensimmäinen ''arkkiyliohjaaja''. [[Natsi]]t lakkauttivat Kristiyhteisön vuonna [[1941]], mutta liike perustettiin uudestaan vuonna [[1945]]. Euroopasta liike on levinnyt myös muihin maanosiin. Kristiyhteisön seurakuntia on kaikissa maanosissa. Vuonna 2005 sillä oli Saksassa noin 10 000 jäsentä ja 50 000 ystäväksi ilmoitettua<ref>[http://www.remid.de/remid_info_zahlen.htm Religionen in Deutschland: Mitgliederzahlen]</ref>. Koko maailmassa Kristiyhteisöllä on jäseniä 20 000<ref>[http://www.merkur.de/2006_34_Im_Zentrum_steht.14844.0.html?&no_cache=1 Reinischer Merkus]</ref>.
Suomen Kristiyhteisö ilmoittaa kannanotossaan, että Harri Heinon kirjassaan ''Mihin Suomi tänään uskoo'' esittämä näkemys, jonka mukaan Kristiyhteisö alkuvaiheissaan piti itseään pidemmälle päässeenä kirkkokuntana, ei vastaa heidän kantaansa.<ref>[http://www.sinsky.pp.fi/kannanotto06.html Kristiyhteisö: Kannanotto]</ref>
===Kristiyhteisö Suomessa===
Suomessa on neljä rekisteröitynyttä seurakuntaa ([[Helsinki]], [[Tampere]], [[Lahti]] ja [[Tammisaari]]) sekä toimintaa yhdeksällä paikkakunnalla ([[Pori]],[[Turku]],[[Seinäjoki]], [[Rovaniemi]], [[Oulu]], [[Vaasa]], [[Joensuu]], [[Jyväskylä]] ja [[Lappeenranta]]). Ensimmäinen suomalainen seurakunta perustettiin Helsinkiin vuonna 1967. Suomen Kristiyhteisö rekisteröityi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi 5.9.1969. Vuonna 2005 siinä oli 78 rekisteröitynyttä jäsentä.<ref>[http://www.uskonnot.fi/yhteisot/view?orgId=83 Uskonnot Suomessa -hanke]</ref> Kristiyhteisöllä on tällä hetkellä Suomessa 3 pappia.
Tunnetuin suomalainen kristiyhteisöläinen on Saksassa Kristiyhteisön pappina toimiva laulaja [[Jukka Kuoppamäki]], jonka kautta pieni suomalainenkin yhteisö on saanut julkisuutta.<ref>[http://www.lue.fi/uutiset.php?id=94 Jukka Kuoppamäki: Sydämeni ja sieluni ovat Suomessa]</ref><ref>[https://www.iltasanomat.fi/arkisto/uutinen.asp?folder=%2FUutiset%2FViihde&pvm=27.4.2006&id=1164633 Artikkeli Ilta-Sanomissa]</ref>
==Oppi ja toiminta==
Kristiyhteisö haluaa palvella kaikkia ihmisiä, jotka etsivät Kristusta henkilökohtaisessa elämässään ja yhteisössä. Tämä tapahtuu evankeliumin julistuksena ajanmukaisen henkisen tiedon pohjalta, uudistettujen seitsemän sakramentin sekä rituaalien toteuttamisena, sielunhoitona sekä suullisen ja kirjallisen opetuksen kautta. Kaiken opetuksen tarkoituksena on tehdä eläväksi uskon sisällöt käyttäen apuna kaikkea siihen soveltuvaa kristikunnan ja ihmiskunnan perintöä sekä nykyisen tietämyksen sisältöjä. Kristiyhteisössä hyväksytään antroposofisen hengentieteen tulokset avoimen kriittisesti, kuten myös teologian, historian ja muiden tieteen alojen saavutukset. Tähän suhtautumistapaan perustuu Kristiyhteisön pappien opetusvapaus, jolle on rajoitteena ristiriidattomuus sakramenttien ja rituaalien sisältöjen kanssa.
Kristiyhteisön säännöissä ilmaistaan yhteisön tarkoituksesta ja toiminnasta seuraavat kohdat<ref>''Suomen Kristiyhteisö – Kristensamfundet i Finland'':n säännöt</ref>: <!--Lähteen pitää olla julkinen, missä tämä on julkaistu?Siellä, siellä missä kaikkien Suomen valtion sisällä rekisteröityneitten uskonnollisten yhdyskuntain säännöt on rekisteröity-->
*toiminnan ja kirkollisten toimitusten perustana on usko kolmiyhteiseen Jumalaan, Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen sekä Jeesukseen Kristukseen, tosi ihmiseen ja tosi Jumalaan
*Kristiyhteisö tunnustaa Herran Jeesuksen Jumalaksi ja vapahtajaksi Raamatun mukaan ja tältä pohjalta pyrkii täyttämään yhteistä kutsumusta yhden Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kunniaksi
*Kristiyhteisö tunnustaa [[Apostolinen uskontunnustus|Apostolisen uskontunnustuksen]], [[Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustus|Nikaian-Konstantinopolin uskontunnustuksen]] ja [[Athanasioksen uskontunnustus|Athanasioksen uskontunnustuksen]]. Ehtoollisjumalanpalveluksessaan Kristiyhteisö käyttää omaa, Rudolf Steinerin muotoilemaa uskontunnustusta eli Credo-lauseita, joiden Kristiyhteisö katsoo paremmin vastaavan nykyihmisen tietoisuutta ja näkee niiden rakenteessa yhteyden perinteisiin kristikunnan uskontunnustuksiin.
Ylösnousemuksen evankeliumin levittämisen tehtävässä Kristiyhteisö ei pidä itseään ainoana kirkkokuntana vaan maailmanlaajuisen kristinuskon yhtenä jäsenenä. Kristiyhteisö ei kuitenkaan kuulu ekumeeniseen liikkeeseen<ref>http://wcc-coe.org/wcc/links/church.html</ref> eikä sitä ole listattu [[Suomen ekumeeninen neuvosto|Suomen ekumeenisen neuvoston]] sivuilla esitettyyn listaan Suomen evankelisluterilaisen kirkon kristillisinä pitämistä yhteisöistä<ref>http://www.ekumenia.fi/ekumeenista_perustietoa/mika_kirkko_on_kristillinen/</ref>.
;Ihmiskuva
Alkukristillinen, [[Paavali|Paavalin]] kirjeissään edustama kolmiosainen ihmiskuva on julistuksen ja liturgian pohjana. Ihminen nähdään ruumiina, sieluna ja henkenä.
;Kristologia
Kristuksesta käytetään myös nimityksiä ''Poika'' ja ''Poika-Jumala'' Pyhän Kolminaisuuden yhtenä osana. Kristus tuli ihmiseksi Jordanin kasteessa ja liittyi Golgatan kuoleman kautta ihmisyyden jaloimpiin voimiin. Ylösnousemuksen kautta kulkeneen Kristuksen voima nähdään kaiken todellisen kehityksen alkuvoimana.
;Jumalanpalvelus
Jumalanpalvelus tapahtuu kunkin maan omalla kielellä. Kirkkojen alttaritila on yksikertainen: alttari, seitsemän kynttilää ja alttaritaulu. Kirkkovuoden eri aikoina on käytössä erilaiset liturgiset värit ja viikoittain vaihtuvat evankeliumikohdat.
;Sakramentit
Kristiyhteisö on sakramentti- ja [[rituaali]]yhteisö. Kristiyhteisön sakramentit ovat<ref>[http://www.sinsky.pp.fi/ky.html Suomen Kristiyhteisön sivut]</ref>:
*kaste
*konfirmaatio
*ehtoollinen, josta käytetään nimeä ihmisen vihkitoimitus
*rippi
*avioon vihkiminen
*papiksi vihkiminen
*viimeinen voitelu
Sakramentit on uudistettu Rudolf Steinerin ohjeiden mukaan. Steiner tarkoitti uudistetut sakramentit edistämään ihmisen yksilöllisyyttä<ref>Mathews, Oliver: "Religious Renewal - The Work of the Christian Community", s. 204. Teoksessa Davy, John: ''Work Arising from the Life of Rudolf Steiner''</ref>.
Sakramenttien ja kirkollisten toimitusten suhteen vallitsee kaikissa seurakunnissa sitoutuminen yhteisiin teksteihin ja käännöksiin. Ehtoollisella käyntiin ei vaadita yhteisön jäsenyyttä. Kristiyhteisö hyväksyy kristillisten kirkkokuntien kasteet eikä vaadi uudelleen kastamista. Myös muut [[sakramentit]] ja rituaalit hyväksytään. Kristilliset kirkot eivät yleensä ole tunnustaneet Kristiyhteisön sakramentteja<ref>Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 206.</ref>.
;Muut kirkolliset toimitukset
*Lastenkirkko sunnuntaisin
*Lapsen hautausrituaali
*Hautausrituaali, I osa: ruumiin siunaus 3 päivää kuoleman jälkeen, II osa: hautauksen yhteydessä tai krematoriossa
*Kirkkojen vihkimisrituaali
==Organisaatio==
;Oikeudellinen ja taloudellinen rakenne
Maailmanlaajuisesti Kristiyhteisössä painotetaan seurakuntien itsenäisyyttä ja jäsenten vapautta taloudellisen tuen antamisessa, mutta yhteisö ei peri virallista jäsenmaksua. Suomen Kristiyhteisöllä on rekisteröityneenä uskonnollisena yhdyskuntana oma yhdyskuntajärjestyksensä. Hallinto tapahtuu maan kattavana yhdyskuntana ja paikallistasolla rekisteröityneiden seurakuntien kautta.
;Hengellinen organisaatio
Papistolla on oma hierarkkinen rakenteensa: ''arkkiyliohjaaja'', kaksi ''yliohjaajaa'', tiettyjä alueita varten nimitetyt ''ohjaajat'', ''seurakuntapapit''. Hierarkian hallinnosta vastaa seitsemästä papista muodostunut piiri, ''Siebenerkreis''. Hierarkian tehtävänä on pappien lähettäminen seurakuntiin ja kultillis-liturgisista kysymyksistä vastaaminen. [[Naispappeus]] on tunnustettu perustamisesta lähtien.
;Arkkiyliohjaajat vuodesta 1922
*1922-1938: Friedrich Rittelmeyer
*1938-1959: Emil Bock
*1959-1986: Rudolf Frieling
*1986-2005: Taco Bay
*vuodesta 2005: Vicke von Behr-Negendanck
;Suomen Kristiyhteisön papit
*Helmer Knutar (1967-1992)
*Britt Haglund (1969-1986)
*Jussi Tuuri (1977-)
*Lars-Åke Karlsson (1987-)
*Stina Näsling (1993-2002)
*Pentti Kaiponen (1998-)
*Tuula Huhtala-Salmisto (2001-2004)
;Jäsenyys
Kristiyhteisön varsinaiseksi jäseneksi voi hakea aikuisena. Papiston tehtävään kuuluu jäsenten vastaanottaminen.
==Opetusvapaus ja tunnustuksellisuus Kristiyhteisössä==
Kristiyhteisön papistolla on opetusvapaus ja Kristiyhteisön jäsenet voivat itse muodostaa kantansa kristinuskon kysymyksiin. Kristiyhteisön uskontotieteellinen luokittelu on tästä syystä ollut Kristiyhteisön pappi Jussi Tuurin mukaan vaikeaa.<ref>Tuuri, Jussi, lehdessä ''Takoja'' 4/1996, s. 6. Suomen antroposofinen liitto, Helsinki.</ref> Kristiyhteisön pappi Helmer Knutar katsoo, että pappien tärkeä tehtävä Kristiyhteisössä on pyrkiä tekemään eläväksi kristinuskoa. Kristiyhteisössä suhtautuminen uskontunnustuksiin ei painotu tunnustuksellisuuteen, vaan ne nähdään ennen kaikkea tienä Jumalan ja erityisesti kolminaisuuden syvempään ymmärtämiseen. Helmer Knutarin mukaan kristillinen uskontunnustus sisältää kaikki ne meditatiiviset elementit, joiden avulla ihminen voi selkeyttää kuvaansa Jumalan olemuksesta. Kristiyhteisön omassa uskontunnustuksessa tämä puoli on hänen mukaansa vielä selvemmin esillä.<ref>Aaltonen, Pentti: "Uudelleenlöydetty kristillisyys", s. 16, 19. ''Takoja'' 2/1989, Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, s. 14-25. Kirjoitettu Helmer Knutarin haastattelun 18.8.1888 pohjalta.</ref> Kristiyhteisön pappi Hans-Werner Schroeder tulkitsee lauseen "Uskon Jumalaan" tarkoittavan syvää luottamusta jumalalliseen ja suuntautumista elämässään sen mukaisesti<ref>Aaltonen, Pentti: "Kristiyhteisö uudistaa uskonnollista elämää", s. 5. ''Takoja'' 4/1996, Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, s. 5-6.</ref>.
==Kristiyhteisö ja antroposofia==
Kristiyhteisö on opillisesti ja järjestöllisesti itsenäinen järjestö. Antroposofia on maailman henkisen ulottuvuuden tunnustava ja sitä tutkimaan pyrkivä maailmankatsomuksellinen liike, johon voi kuulua uskonnosta riippumatta. Kristiyhteisö on saanut virikkeitä antroposofiasta erityisesti perustamisvaiheessaan.<ref>Dunderfelt, Tony: "Antroposofia ja kristinusko. Osa 1", s. 4. ''Takoja'' 2/1994, Suomen antroposofinen liitto, Helsinki, s. 4-7.</ref> Steiner toivoi Kristiyhteisön toimivan Antroposofisesta seurasta erillisenä kaikille avoimena yhteisönä. Koska suuri osa kristiyhteisöläisistä tulee antroposofisen liikkeen piiristä, tulee antroposofinen maailmankatsomus [[jälleensyntyminen|jälleensyntymisajatuksineen]] käytännössä tutuksi Kristiyhteisön jäsenille. Kaikki Suomen Kristiyhteisön papit ovat toimineet myös antroposofisessa liikkeessä.<ref>Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 205. Heinon kirjan teksti on luettavissa myös [http://www.evl.fi/kkh/kt/av/videoleikkeet/Videon%20oheistehavat.htm Internetistä]</ref>
==Muiden näkemyksiä Kristiyhteisöstä==
Kristilliset kirkot eivät ole yleensä tunnustaneet Kristiyhteisöä kristilliseksi kirkoksi<ref>Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 206.</ref>.
[[Uskontotiede|Uskontotieteessä]] Kristiyhteisö luokitellaan [[uudet uskonnolliset liikkeet|uususkontojen]] tai kristinuskon pohjalta syntyneiden uusien yhteisöjen ryhmään. Näihin ryhmiin luokitellaan esimerkiksi [[moonilaisuus]], [[Kristillinen tiede]], [[Jehovan todistajat]], [[mormonit]] ja [[rastafarilaisuus]].<ref>Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 8.</ref>
Uskonnot Suomessa -hankkeessa Kristiyhteisö on luokiteltu ryhmään ''Länsimainen [[esoteerisuus|esoteerinen]] perinne ja [[New Age|new age]]''.<ref>[http://www.uskonnot.fi/ Uskonnot.fi luettu 29.11.2006]</ref>
[[Harri Heino|Harri Heinon]] mukaan alkuvaiheessa "yhteisö piti itseään eräänlaisena kristinuskon uudistusliikkeenä mutta samalla roomalaiskatolista kirkkoa ja reformaation kirkkoja pidemmälle päässeenä 'kolmantena kirkkona'. Se uskoi perinteisten kirkkojen aikanaan omaksuvan samat uudistusperiaatteet."<ref>Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 204.</ref>
Saksan katolisen kirkon Trierin hiippakunnan sivuilla todetaan: ”Kristiyhteisö tuntee seitsemän 'sakramenttia', jotka - - muodoltaan noudattavat katolisia sakramentteja, mutta niiden sisältö vastaa antroposofian käsitystä kristinuskosta. Antroposofista kastetta ei siksi tunnusta sen paremmin evankelinen kuin katolinenkaan kirkko.”<ref>[”Die Christengemeinschaft kennt sieben "Sakramente",die ebenfalls formal an die katholischen Sakramente angelehnt sind, aber inhaltlich dem anthroposophischen Verständnis des Christentums entsprechen.” http://www.bistum-trier.de/sekten/kinfos/anthro.htm]</ref> Ehtoollisen sakramentista käytetään Kristiyhteisössä nimitystä ihmisen vihkitoimitus.<ref>[http://www.sinsky.pp.fi/ky.html Suomen Kristiyhteisön sivut]</ref>
Kun Steiner tarkoitti Kristiyhteisön sakramentit edistämään ihmisen yksilöllisyyttä,<ref>Mathews, Oliver: "Religious Renewal - The Work of the Christian Community", s. 204. Teoksessa Davy, John: ''Work Arising from the Life of Rudolf Steiner''</ref>. kristillisissä kirkoissa esimerkiksi ehtoollinen on nimenomaan yhteisöllinen sakramentti: "Leipä on yksi, ja niin mekin olemme yksi ruumis, vaikka meitä on monta, sillä tulemme kaikki osallisiksi tuosta yhdestä leivästä. (1. Kor. 10:16–17)."
Vaikka Kristiyhteisö ilmoituksensa mukaan antaa papeilleen opillisen vapauden, Steinerin ajattelu määrää kuitenkin selvästi sen, miten kristillinen perinne käsitetään.<ref>[http://www.historisches-lexikon-bayerns.de/artikel/artikel_44852 Historisches Lexikon Bayerns]</ref> Tämä ajattelu poikkeaa niin merkittävästi perinteisten kristillisten kirkkojen näkemyksistä, ettei sitä suurten kirkkojen piirissä ole hyväksytty kristilliseksi. Harri Heino sanoo, että "monet tämän liikkeen [=antroposofian] ajatukset, kuten Steinerin oppeihin pohjautuva maailmankatsomus, jälleensyntymisajatus jne., [tulevat] - - tutuiksi myös Kristiyhteisön jäsenille"<ref>Heino, Harri: "Mihin Suomi tänään uskoo", s. 205. WSOY, Helsinki 1997, ISBN 951-0-21197-4</ref>.
==Lähteet==
<references/>
==Kirjallisuus==
===Kirjallisuutta Kristiyhteisön näkökulmasta===
*Friedrich Benesch: ''Aikamme tietoisuuskriisi ''.
*Michael Debus: ''Maria-Sophia''. [[Kirjokanta]] Oy 2005, ISBN 952-9595-15-8
*Georg Dreissig: ''Köyhien kulta''.
*Rudolf Frieling: ''Kristinusko ja uudelleen ruumiillistuminen''. Karisto 1986
*Rudolf Frieling: ''Kristinuskon olemus''.
*Britt Haglund: ''Pienen lapsen uskonnollisesta kasvatuksesta''.
*Johannes Hemleben: ''Rudolf Steiner''. [[WSOY]] 1988, ISBN 951-0-14982-9 , sivut 136-140: Kristiyhteisön perustaminen
*Irene Johansson: ''Kertomuksia vuoden juhla-ajoille''. Kirjokanta Oy 2004, ISBN 952-9595-13-1
*Eberhardt Kurras: Kristinuskon uudistuminen, [[Karisto]] 1992, ISBN 951-23-3178-0
*Julian Sleigh: Kriisikohtia - henkilökohtaisten ongelmien ratkaiseminen
;Kirjallisuutta Kristiyhteisön historiasta
*Hans-Werner Schroeder: ''Die Christengemeinschaft - Entstehung, Entwicklung, Zielsetzung''. Verlag Urachhaus 2001, ISBN 3-87838-649-4
*Heidenreich, Alfred: ''Growing Point: The Story of the Foundation of the Movement for Religious Renewal''. The Christian Community Press, London 1965
===Kristiyhteisöä koskevaa muiden tahojen kirjallisuutta===
*Evangelischer Oberkirchenrat Stuttgart: ''Zur Frage der Christlichkeit der Christengemeinschaft''. Markstein Verlag 2004, ISBN 3-935129-14-9
==Aiheesta muualla ==
;Kristiyhteisön sivustoja
*[http://www.kristiyhteiso.org/ Kristiyhteisö Suomessa]
*[http://www.thechristiancommunity.net/aLINKS.htm Linkkejä muiden maiden Kristiyhteisöihin]{{en}}
*[http://www.thechristiancommunity.org/creed.htm Kristiyhteisön uskontunnustus] {{en}}
;Muiden sivustoja
*[http://www.evl.fi/kkh/kt/av/videoleikkeet/Videon%20oheistehavat.htm Harri Heinon kirjan ''Mihin Suomi tänään uskoo'' teksti Internetissä]
*[http://www.netikka.net/mpeltonen/kryht2.htm Kristiyhteisön uskontunnustuksen vapaa suomennos ja rajanvetoa]
[[Luokka:Uudet uskonnolliset liikkeet]]
[[cs:Obec křesťanů]]
[[da:Kristensamfundet]]
[[de:Die Christengemeinschaft]]
[[en:The Christian Community]]
[[eo:La Komunumo de Kristanoj]]
[[fr:La Communauté des chrétiens]]
[[nl:De Christengemeenschap]]
[[ja:キリスト者共同体]]
[[no:Kristensamfunnet]]
[[sv:Kristensamfundet]]
| 