Ero sivun ”Abraham Achrenius” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{Wikiaineisto}}, ei ole enää tynkä
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Abraham Achrenius''' (s. [[1. helmikuuta]] [[1706]], [[Somerniemi]] – k. [[28. syyskuuta]] [[1769]], [[Nousiainen]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[herännäisyys|herännäis]][[pappi]] ja virsi[[runoilija]]. Hän oli [[rukoilevaisuus|rukoilevaisuuden]] hengellinen isä.
Opiskeluaikana hän kuuli varoituksia sen ajan herätysliikkeestä [[pietismi]]stä. Ollessaan kotiopettajana Ahvenaisten kartanossa hän tutustui pietismiin kartanon isännän Gustaf Creutzin kautta ja joutui kovaan synninhätään. Achreniuksesta tuli itsestään pietisti. HänTultuaan papiksi [[1730]] Achrenius toimi pappinaensin mm.pitäjänapulaisena [[Pietarsaari|Pietarsaaressa]], vuodesta [[1733]] Pohjanmaan rykmentin saarnaajana ja vuodesta [[1736]] kappalaisena [[Ähtävä]]llä, missä tutustui kirkosta eroon pyrkivään yltiöpietismiin eli separatismiin. Saarnatessaan kirkossa helluntaina [[1740]], hän joutuioli joutunut hurmoksiin ja luopuiselittänyt [[1740]]olevansa papinvirasta"ajan merkki tuhatvuotisen valtakunna ja lopullisen tuomion tulosta". Tästä syystä hän luopui papinvirastaan lahkolaisherännäisyyden vaikutuksesta. Tämän johdosta hän joutui [[Turku|Turun]] [[tuomiokapituli]]n kuultavaksi. Kuulusteluissa hän perui kaikkien jyrkimmät puheensa, mutta esiintyi siltikin uskonnollisen suvaitsevuuden puolestapuhujana. Achrenius muutti Ruotsiin separatistiliikkeen yhteisöön mutta pettyi liikkeeseen.
 
Myöhemmin Achrenius haki takaisin papinvirkaan ja toimi mm. Turun linnan saarnaajana. Hän oli kuollessaan [[Nousiainen|Nousiaisten]] kirkkoherra. Sen ajan [[konventikkeliplakaatti]] kielsi saarnaamisen kirkon ulkopuolella mutta ei kieltänyt veisaamista, siksi Achrenius kirjoitti pitkiä virsiä.
 
Achreniuksen virret, erityisesti ''[[Siionin laulut|SioninZionin Juhla-Wirret (1769)]]'', ja hartauskirjat ovat herätysliikkeissä käytössä edelleen.
 
Abraham Achrenius oli Achreniuksen pappis- ja runoilijasukua. Hänen poikansa [[Antti Achrenius]] ja veljenpoikansa [[Simo Achrenius|Simo]] ja [[Henrik Achrenius]] kirjoittivat myös runoja.