Ero sivun ”Ilkka Oramo” versioiden välillä

'''Ilkka Kalevi Oramo''' (s. [[14. elokuuta]] [[1941]] [[Helsinki]]) on suomalainen [[musiikkitiede|musiikkitieteilijä]], koulutukseltaan filosofian tohtori.<ref name="kukakukinon">{{Kirjaviite | Tekijä = RantalaPajala, RistoLasse (päätoim.) | Nimeke = Kuka kukin on 2009 2011| Vuosi = 2008 | Sivu = 743 | Luku = Oramo, Ilkka | Sivu=705|Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Tunniste = ISBN 978-951-1-2196524712-1 8| Viitattu = 5.5.2011 }}</ref> Hän toimi vuodesta 1984 [[Sibelius-Akatemia]]n sävellyksen ja musiikinteorian osastossa [[musiikinteoria]]n professorina.<ref name="CB">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cambridge.org/us/catalogue/catalogue.asp?isbn=9780521894609&ss=fro | Nimeke = The Cambridge Companion to Sibelius | Julkaisu = cambridge.org | Julkaisija = Cambridge University Press | Viitattu = 30.5.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref>

Oramo opiskeli musiikkitiedettä [[Erik Tawaststjerna]]n ja [[Carl Dahlhaus]]in johdolla ja väitteli tohtoriksi [[Helsingin yliopisto]]ssa vuonna 1977 aiheenaan [[Béla Bartók]]in musiikki.<ref name="Ellonen">{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivu=512–513 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref> Oramo aloitti musiikista kirjoittamisen [[Ylioppilaslehti|Ylioppilaslehdessä]] 1960­-62. Vuosina 1963­–66 hän oli [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] musiikkitoimittaja. [[Helsingin yliopisto|Helsingin yliopistossa]] hän oli musiikkitieteen tp. assistentti 1966–74, vs. apulaisprofessori 1977–80, vuodesta 1978 myös dosentti ja vuosina 1980–­84 vs. ja vt. professori, [[Suomen Akatemia|Suomen akatemiassa]] ylimääräinen tutkimusassistentti vuosina 1974–77 ja [[Taideyliopiston Sibelius-Akatemia|Sibelius-Akatemiassa]] musiikinteorian professori 1984–2009, musiikintutkimuslaitoksen johtaja 1987–89, opetus- ja tutkimusneuvoston varapuheenjohtaja 1996–2007, promootiotoimikunnan puheenjohtaja ja promoottori 2002–03. Vuosina 1963–66 hän toimi [[Jyväskylän kesä|Jyväskylän kesän]] ohjelmasihteerinä. 1967–70 hän oli Suomen Musiikin Vuosikirjan toimittaja, 1968–­69 [[Helsingin Sanomat|Helsingin Sanomien]] musiikkiarvostelija ja 1971–75 sekä 1987–89 perustamansa [[Musiikki (lehti)|Musiikki-lehden]] päätoimittaja. Jäsen Pohjoismaisen musiikkitieteellisen kongressin suunnittelutoimikunnassa hän oli vuosina 1973–83 (pj. 1985–87) ja [[:sv:Nordiska_musikdagar|Pohjoismaisten musiikkipäivien]] kansainälisessä tuomaristossa 1974–86 (pj. 1980). Hän on toiminut muun muassamyös [[Suomen Säveltäjät|Suomen Säveltäjät ry:n]] Sibelius-rahaston hallituksen puheenjohtajana vuosina 1981–1984, [[Suomen musiikkitieteellinen seura|Suomen musiikkitieteellisen seuran]] hallituksen puheenjohtajana vuosina 1985–1989, [[Avanti! (orkesteri)|Avanti!]]-kamariorkesterin kannatusyhdistyksen puheenjohtajana vuosina 1986–19911986–90 sekäja Sibelius1994–2005. Vuosina 1981–94 hän oli [[Helsingin juhlaviikot|Helsingin juhlaviikkojen]] klassisen musiikin toimikunnan jäsen, 1992–95 Helsinki-Akatemianviikon musiikintutkimuslaitoksensäätiön johtajanahallituksen vuosinajäsen ja 1996–2008 [[Suomen Ateenan-instituutti|Suomen Ateenan-instituutin]] hallituksen 1987–1989jäsen. Vuosina 1989–1992 Oramo oli lisäksi kuusiosaisen ''Suuren musiikkitietosanakirjan'' päätoimittaja.<ref> Virtamo, Keijo (toim.): ''Otavan musiikkitieto'' (2. painos), s. 301–302. Helsinki: Otava, 1997. </ref> Hän on julkaissut artikkeleita Suomen musiikista ja suomalaisista säveltäjistä myös ensyklopedioissa ''[[:de:Die_Musik_in_Geschichte_und_Gegenwart|Die Musik in Geschichte und Gegenwart]]'' ja ''[[:en:The_New_Grove_Dictionary_of_Music_and_Musicians|The New Grove Dictionary of Music and Musicians]]''.