Ero sivun ”Luhta” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee suotyyppiä. Luhta on myös suomalainen vaatemerkki.}}
'''Luhta''' eli '''vataja''' on yksi [[suo]]tyypeistä. Luhtia tavataan etenkin maankohoamisrannikolla, mutta myös [[järvi]]en, [[joki]]en ja [[puro]]jen tulvamailla. Luhdat sijaitsevatkin aina vesistön (tulvaveden) vaikutuspiirissä, ja niiden puuntuottokyky on maan kosteuden vuoksi huono. Luhdat jaetaan puustoisiin luhtiin, pensaikkoluhtiin ja avoluhtiin.
Samassa paikassa voi esiintyä kaikkia kolmea päätyyppiä: aivan rannassa [[sarakasvit|sara]]-, [[osmankäämit|osmankäämi]]- tai järviruokovaltaista avoluhtaa, sitten [[paju]]jen ja [[suomyrtti|suomyrtin]] luonnehtimaa pensaikkoluhtaa ja lopuksi hieskoivu- ja [[lepät|leppävaltaista]] puustoista luhtaa. Luhdat ovat siis metsä- ja vesiekosysteemin vaihettumisvyöhykkeitä, joilla on hyvin suuri merkitys luonnon monimuotoisuudelle. Maankohoamisrannikolla luhdan eri päätyypit edustavat usein maankohoamisen jälkeisen sukkession eri vaiheita.
Puustoisten luhtien pääpuulaji on tavallisesti [[tervaleppä]], [[harmaaleppä]] tai [[hieskoivu]]. Luhdat ovat usein kulonkiertämiä eli alueita, jotka välttyvät metsäpaloilta, ja siksi arvokkaita metsäluonnon monimuotoisuudelle. Puustoisten luhtien pintakasvillisuudessa on usein samoja piirteitä kuin rehevien [[korpi]]en lajistossa, ja toisinaan samalla kohteella voi olla useiden eri suotyyppien piirteitä. Tervaleppäluhdalle läheinen suotyyppi on tervaleppäkorpi, joka on luonnonsuojelulain tarkoittama arvokas elinympäristö.
Pensaikkoluhdat ovat tavallisesti pajukkoisia. Avoluhdilla puolestaan vallitsevia kasvilajeja ovat mm. osmankäämi, [[järviruoko]] ja [[kaislat]]. Kun puhutaan "järvenrantakaislikosta", kyseessä onkin yleensä järviruokovaltainen luhta.
| |||