Ero sivun ”Skutarijärvi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luokitus. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 16:
Skutarijärven pinta on vain kuusi metriä merenpinnan yläpuolella ja sen pinta-ala vaihtelee 390 km² ja 530 km² välillä.<ref name="br"/> Syvimmillään järvi on 44 metriä syvä. Järven länsi- ja lounaispuolella on jyrkkiä vuoria. Sen itäpuolella puolestaan on tasankoja ja soita.<ref name="br"/> Järvestä kaksi kolmannesta sijaitsee Montenegron puolella. Järven laskujoki on Albanian ja Montenegron rajajoki [[Bojana (joki)||Bojana]], joka on 41 kilometrin pituinen ja virtaa Skutarijärven eteläosista Adrianmereen.<ref name="br"/>
Montenegron puoleisesta osasta tehtiin vuonna 1983 [[kansallispuisto]], jossa tavataan muun muassa Euroopassa harvinaisia [[pelikaani|pelikaaneja]]. Alue on myös [[Ramsarin sopimus|Ramsarin sopimuksen]] piirissä. Järven pohjoispuolella oleva suo on lintujen suosima alue. Yleensäkin kansallispuiston alue on suurimpia lintujen pesimäalueita Euroopassa ja alueella esiintyy 270 lintulajia. Järvessä elää monenlaisia nilviäisiä, kuten useita kotoperäisiä kotilolajeja. Skutarijärven pohjan alla on [[karstilähde|karstilähteitä]], joista järveen pulppuaa vettä. Tämä veden pulppuaminen lähteistä tapahtuu toisinaan vesisuihkuina ja lähteiden ympärillä esiintyy joskus kylmiä vesipyörteitä.<ref>{{Kirjaviite| Tekijä = Justin Kavanagh | Suomentaja = Jarkko Iisakka, Lauri Sallamo, Heidi Tihveräinen | Julkaisija = Tammi | Julkaisupaikka = Helsinki | Nimeke = Pohjois- ja Itä-Euroopan kansallispuistot | Luku = Skadarsko jezero | Sivu = 231 | Vuosi = 2022 | Isbn = 978-952-04-4495-2}}</ref>
[[Image:Lake Skadar.png|thumb|250px|Järven sijainti kartalla]]
Rivi 32:
[[Image:The Skadar Lake in february 2008.jpg|thumb|550px|left|Järvi [[Montenegro]]n puolelta luoteesta nähtynä.]]
[[Luokka:Albanian järvet]]
[[Luokka:Montenegron maantiede]]
[[Luokka:Shkodërin maakunta]]
[[Luokka:Montenegron kansallispuitot]]
| |||