Ero sivun ”Maitohappobakteeri” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Identtisten viitteiden yhdistäminen: 1 uusi viitteen nimi ja 1 uusi viittaus.
Rivi 1:
'''Maitohappobakteereihin''' eli '''laktobasilleihin''' luokitellaan [[bakteeri|bakteerilaji]]t, jotka tuottavat [[hiilihydraatti|hiilihydraateista]] [[fermentaatio|käymistuotteinaan]] [[maitohappo]]a. Lisäksi myös ''[[Bifidobacterium]]''-sukuiset lajit mielletään usein maitohappobakteereiksi , vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.
 
Monet maitohappobakteerit kuuluvat suoliston [[Normaalifloora|normaaliflooraan]],<ref name="Nimetön-1ž81n-1">{{lehtiviite|Tekijä=Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld|Otsikko=Overview of gut flora and probiotics|Julkaisu=International Journal of Food Microbiology|Vuosi=1998|Vuosikerta=41|Numero=2|Doi=10.1016/S0168-1605(98)00044-0|Kieli={{en}}}}</ref> eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeja, joista ei ole yleensä vaaraa muulle kuin hammasterveydelle<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://tieteentermipankki.fi/wiki/Mikrobiologia:normaalimikrobisto|nimeke=Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki|julkaisu=tieteentermipankki.fi|viitattu=2020-03-27}}</ref><ref name=":0" />. Syöpähoitoja saavat potilaat ja muut immuunipuutoksesta kärsivät muodostavat lisäksi poikkeuksen maitohappobakteereiden vaarattomuudesta.<ref name="Nimetön-rEiv-1">{{Verkkoviite|osoite=https://apteq.fi/artikkeli/maitohappobakteerit-nain-kaytat-niita-oikein/|nimeke=Maitohappobakteerit - näin käytät niitä oikein|julkaisu=Apteq|ajankohta=2020-01-23|viitattu=2020-04-06|ietf-kielikoodi=fi|arkisto=https://web.archive.org/web/20200406124220/https://apteq.fi/artikkeli/maitohappobakteerit-nain-kaytat-niita-oikein/|arkistoitu=2020-04-06}}</ref>
== Käyttö elintarvikkeissa ==
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa [[jogurtti]], [[piimä]], [[viili]] ja [[juusto]]t. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa, kuten suolakurkussa, [[hapankaali]]ssa, kestomakkaroissa ja [[taikinajuuri|hapanjuureen]] valmistetuissa leivissä.<ref>{{Lehtiviite | www = https://link.springer.com/article/10.1007/s002530051285| Otsikko = Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1| Tekijä = A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani| Vuosi = 1998|Vuosikerta =50|Numero =2| Julkaisu =Applied Microbiology and Biotechnology | Kieli = {{en}}}}</ref> Elintarvikkeiden valmistuksessa käytettyjä maitohappobakteerisukuja ovat esimerkiksi perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt ''[[Lactobacillus]]'', ''[[Lactococcus]]'', ''[[Pediococcus]]'', ''[[Leuconostoc]]'' ja ''[[Enterococcus]]''.
 
== Terveysvaikutukset ==
Useat maitohappobakteerit kuuluvat ihmisen suoliston [[normaalifloora]]an, josta saattaa aiheutua terveysongelmia yleensä vain silloin, kun elinten rajapinnoille syntyy kudosvaurioita<ref>{{lehtiviite|Tekijä=Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld|Otsikkoname=Overview of gut flora and probiotics|Julkaisu=International Journal of Food Microbiology|Vuosi=1998|Vuosikerta=41|Numero=2|Doi=10.1016/S0168"Nimetön-1605(98)000441ž81n-0|Kieli={{en}}}}<1"/ref><ref name=":03">{{Lehtiviite|Tekijä=Bruce Beutler|Otsikko=Pathogens, Commensals, and Immunity: From the Perspective of the Urinary Bladder|Julkaisu=Pathogens|Ajankohta=2016-01-07|Vuosikerta=5|Numero=1|Sivut=5|Doi=10.3390/pathogens5010005|Issn=2076-0817|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC4810126/}}</ref>. Esimerkiksi suuri osa hammasmädän sairastuttamassa hampaassa kasvavista bakteereista on maitohappobakteereita<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00010|nimeke=Suun mikrobit|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>.
 
Monet kuluttajat käyttävät maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Francisco Guarner, Juan-R Malagelada|Otsikko=Gut flora in health and disease|Julkaisu=The Lancet|Ajankohta=2003-02-08|www=http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Viitattu=26.2.2017|Kieli={{en}}}}</ref> Maitohappobakteerit voivakint ehkäistä tai hoitaa [[antibiootti|antibioottikuureista]] johtuvaan ripulia. Lisäksi lapsilla tehdyissä tutkimuksissa on havaittu, että joillain maitohappobakteereilla on joissain tapauksissa hoitovaikutusta myös muunlaiseen ripuliin. Esimerkiksi Lactobacillus rhamnosus GG -bakteerin on todettu lyhentävän [[rotavirus|rotaviruksen]] aiheuttaman ripulin kestoa lapsilla.