Ero sivun ”Erkki Kaila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jäsentelyä |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 34:
'''Erkki Kaila''' ([[suuri nimenmuutos|vuoteen 1906]] '''Erik Johansson''', [[2. kesäkuuta]] [[1867]] [[Huittinen]] – [[9. joulukuuta]] [[1944]] [[Turku]]) oli suomalainen [[teologi]], joka toimi apulaisprofessorina, [[kirkkoherra]]na, [[Suomen kansanedustaja|kansanedustajana]], [[piispa]]na, [[Turun arkkipiispa|arkkipiispana]] ja kirjailijana.<ref name=Turunpiispat_Kaila>[http://www.arkkihiippakunta.fi/historia/turun-piispat/itsenaisyyden-alkuaika-ja-sotavu/erkki-kaila/ Turun piispat – Erkki Kaila.] {{Wayback|1=http://www.arkkihiippakunta.fi/historia/turun-piispat/itsenaisyyden-alkuaika-ja-sotavu/erkki-kaila/ |päiväys=20140521181904 }} Turun arkkihiippakunta.</ref>
== Varhainen elämä ja koulutus ==
Rivi 52 ⟶ 50:
=== Viipurin piispa 1925–1935 ===
Presidentti [[Lauri Kristian Relander]] nimitti Kailan [[Viipurin luterilainen hiippakunta|Viipurin hiippakunnan]] piispaksi 1925 toiselta vaalisijalta ohi suurimman kannatuksen saaneen tuomiorovasti [[Juho Mannermaa]]n. Kailan valintaa edelsi lehdistökeskustelu, jossa mm. setlementtiliikkeen perustaja [[Sigfrid Sirenius]] sekä maalaisliiton äänenkannattaja ''[[Maakansa]]'' asettui tukemaan Kailaa. Taustalla vaikutti kilpailu tulevasta arkkipiispanvaalista, jossa Mannermaata pidettiin vanhoillisena tunnetun [[Gustaf Johansson]]in hengenheimolaisena. Lehtikirjoittelun johdosta Mannermaa vetäytyi ehdokkuudesta vetoamalla perhesyihin ja häneen kohdistuneeseen julkiseen arvosteluun.<ref name="mm2018">{{Kirjaviite | Nimeke = Myrskyä ja mystiikkaa | Selite = Suomen tasavallan presidentit ja kirkko | Tekijä = Jalovaara, Ville | Sivu = 52–70 | Julkaisija = Kirjapaja | Paikka = Helsinki | Vuosi = 2018 | ISBN = 978-952-288-855-6 }}</Ref><ref name="nm2" />
Kaila valittiin [[Viipurin luterilainen hiippakunta|Viipurin hiippakunnan]] piispaksi vuonna 1925.<ref name="nm2" /> Kailan aika 1925–1935 Viipurin hiippakunnan piispana oli seurakuntien hengellisen elämän kohenemisen ja kirkon sekä myös hänen henkilökohtaisen arvostuksensa nousun aikaa.<ref name="nm3" />▼
▲
Kaila oli ehdolla 1930 arkkipiispaksi ja tuli syyskuussa 1930 toimitetusssa arkkipiispanvaalissa toiselle vaalisijalle.<ref name="mm2018"/>
=== Arkkipiispa 1935–1944 ===
Erkki Kaila nimitettiin joulukuussa 1934 arkkipiispaksi toiselta vaalisijalta ohi tuomirovasti [[Einar Candolin]]in. Kailan ja Candolinin erotti 10 ääntä ja ''[[Kotimaa]]'' ryhtyi heti vaalin jälkeen viestittämään kahden kärkiehdokkaan vapaasta valinnasta. Kotimaa vihjaili, että arkkipiispaksi tulisi valita Kaila. [[Kivimäen hallitus]] teki esityksen, jonka mukaan arkkipiispaksi nimitettäisiin Kaila ja Candolin jäi historiaan ainoana henkilönä, joka jäi valitsematta arkkipiispaksi ensimmäiseltä vaalisijalta.<ref name="mm2018"/>
Kailan arkkipiispakausi 1935–1944 osui sota-aikaan. [[Päämaja]]n toivomuksesta Kaila esitti vetoomuksen länsimaiden kirkoille aineellisen ja henkisen avun saamiseksi. Näin Suomen puolustustaistelu tuli Euroopan ja Amerikan kirkkojen tietoisuuteen, joka johti taloudellisen tuen saamiseen. Arkkipiispan ja kirkon tehtäväksi hän koki puolustustaistelun tukemisen ja kansallisen eheyden vaalimisen. Puheissaan ja kirjoituksissaan Kaila vetosi sotamarsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheimin]] päiväkäskyn 1.12.1939 sanoihin “[[Koti, uskonto ja isänmaa|kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta]]”.<ref name="nm3" />
| |||