Ero sivun ”Sähköjohto” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kh
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 5:
Moninapaista sähköjohtoa kutsutaan ''[[kaapeli]]ksi''<ref>[http://www.merriam-webster.com/dictionary/cable Cable, Merriam Webster]</ref>. Sähköjohtoja ja -kaapeleita valmistetaan moniin käyttötarkoituksiin ja monenlaisiin olosuhteisiin: niitä valmistetaan muun muassa korkeille jännitteille, korkeisiin lämpötiloihin ja kestämään erityistä mekaanista rasitusta (robottikaapelit) ja kemiallista rasitusta (erityiset vaippamateriaalit). Radiotekniikassa ja tietoliikenteessä tarvitaan ''häiriösuojattuja kaapeleita'', joiden rakenteeseen on lisätty metallinen suojavaippa. Korkeilla taajuuksilla pitkä kaapeli muodostaa aina [[siirtolinja]]n, jonka siirtoimpedanssi täytyy ottaa huomioon signaalinsiirrossa.
 
Johdon paksuus ilmaistaanvoidaan ilmaista poikkipinta-alana ja neliömillimetreinä (mm²). Yleisimpiä poikkipintoja voivat olla 0,5; 0,75; 1,0; 1,5; 2,5; 4; 6; 10; 16 ja 25&nbsp;mm². Lisäksi on olemassa valmiita standardeja kuten [[American Wire Gage]] ja brittiläinen [[Standard Wire Gauge]].
Kaapelin [[sähkövirta|virran]]kesto riippuu poikkipinta-alasta - tavanomaisissa olosuhteissa 1,5&nbsp;mm²:n kuparijohdin välittää korkeintaan 10&nbsp;A:n virran. Johtimen sisäinen resistanssi eli vastus luonnollisesti kasvaa johtimen pituuden kasvaessa. Tämä on syytä ottaa huomioon käytettäessä esim. pitkiä jatkojohtoja. Sähköjohtimen virrankeston ylittävä virta kuumentaa sähköjohdinta. Kuumeneminen on epäedullinen ilmiö sähkönsiirrossa. Sen takia sähköenergiaa muuttuu lämpöenergiaksi vähentäen siirron hyötysuhdetta. Kuumeneva sähköjohto voi olla myös turvallisuusriski ympäristölle tulipalon muodossa. Johdon taivutussäteellä on tässä suhteessa oma merkityksensä.<ref>https://www.skt-saatio.fi/index.php?k=225304</ref>
 
==Historia==