Ero sivun ”Työväen Akatemia” versioiden välillä

Opiston perustivat vuonna [[1924]] [[Väinö Voionmaa]] ja joukko muita akateemisesti koulutettuja [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraatteja]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.avoin.helsinki.fi/oppilaitokset/tyovaen_akatemia.htm | Nimeke = Työväen Akatemiassa opiskellaan ensimmäinen yliopistovuosi | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Avoin yliopisto | Viitattu =27.11.2012 }}</ref> Voionmaa toimi akatemian esimiehenä eli johtokunnan puheenjohtajana [[1933]]–[[1947]]1933–1947. Työväen Akatemian suunnittelu alkoi 1921 ja suunnitelmien toteuttamiseksi perustettiin kannatusyhditys, jossa merkittävä osa oli Työväen Sivistysliitolla. Esikuvina olivat englantilaiset ja ruotsalaiset kansankorkeakoulut. Työläisnuorisolle haluttiin isänmaallis-kristillisten, talonpoikaisten kansanopistojen vastapainoksi tarkoitettu oppilaitos. Tiloja haettiin pääkaupunkiseudun tuntumasta, mutta ostoyritykset kariutuivat usein poliittisista syistä, kun myyjille selvisi, että ostajat olivat sosialisteja. Ehdolla oliolivat mm.muun muassa Tuusulan Vanhankylän kartano, Tuusulan reservikasarmi, [[Kytäjän kartano]] Hyvinkäällä, vapaaherra Willy von Bonsdorffin huvila Pukinmäen pysäkin lähellä, [[Viikin kartano]] ja Kellokosken kartano Mäntsälässä.

Lopuksi kannatusyhdistys sai ostettua Kauniaisista Villa Pelanderin rakennusmestari Koskivirralta, joka oli ostanut sen Pelanderin perikunnalta sijoitusmielessä. Kauppahinta oli 510 &nbsp;000 markkaa, eli nykyrahassa noin 170 &nbsp;000 euroa. Suurehko summa järjestyisaatiin osakepääomankokoon osakepääomalla, kansanopistojen valtionavunvaltionavulla sekäja [[Rettigin tupakkatehdas|tupakkatehdas Rettigin]] 200 &nbsp;000 markan lahjoituksen avulla.