Ero sivun ”Gammakuvaus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh.
Rivi 2:
'''Gammakuvaus''' on tavallisin isotooppikuvauksen muoto. Se voidaan jakaa tasokuvaukseen sekä [[Yksifotoniemissiotomografia|yksifotoniemissiotomografiaan]] (SPECT). Gammakuvauksessa kuvattavalle potilaalle tai koe-eläimelle annetaan radioaktiivista ainetta, jota kutsutaan [[Radiolääke|radiolääkkeeksi]]. Radiolääke hakeutuu kehon haluttuun osaan, joka voi olla tietty elin tai [[kudos]]. Radiolääkkeen sisältämän [[Radioisotooppi|radioisotoopin]] hajoamisen seurauksena kohdekudoksesta emittoituu [[Gammasäteily|gammasäteilyä]], jota mitataan gammakameralla. Gammakamerassa [[kollimaattori]] suodattaa pois vääristä suunnista tulleet gammasäteet. Oikeista suunnista tulleet gammasäteet aiheuttavat tuikekiteissä valonvälähdyksiä. Valomonistinputket vahvistavat ja muuttavat valontuikahdukset sähköisiksi impulsseiksi, joista muodostetaan kuva tehtävään soveltuvan tietokoneohjelman avulla. Sellaiset kohdat, joissa radioaktiivista ainetta on paljon, näkyvät kuvissa kirkkaina. Mustina puolestaan näkyvät alueet, joihin radioaktiivista ainetta ei ole kulkeutunut. Tavallisen paikanmäärityksen lisäksi voidaan tutkia radioaktiivisen aineen kulkua ottamalla useita kuvia lyhyin väliajoin. Käytetyin radioaktiivinen merkkiaine on [[teknetium-99m]] (<sup>99m</sup>Tc).
 
Gammakuvausta käytetään yleisesti luuston kuvaamiseen. Epästabiilin [[sepelvaltimotauti|sepelvaltimotaudin]] diagnostiikassa gammakuvaus on hyödyllinen keino erityisesti sydämen verenkiertoa tutkittaessa. Kuvausta käytetään sekä yksinään että rasituskokeen yhteydessä. Merkkiaineena on <sup>201</sup>[[tallium]], joskus myös [[Teknetium-99m|<sup>99m</sup>teknetium]]. Merkkiaine kertyy huonosti lihaksen sairaaseen osaan.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Sinisalo, Juha & Virtanen, Kari S. | Otsikko = Sydänlihaksen perfuusion gammakuvaus| Julkaisu = LääketieteelinenLääketieteellinen aikakauskirja Duodecim| Ajankohta = 2005| Vuosikerta = 121| Numero = 1/205| Sivut = 62–70| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalainen Lääkäriseura Duodecim| Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 1.8.2013 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
 
Gammakuvantamisessa voidaan käyttää suorareikäisen kollimaattorin tilalla neulanreikäkollimaattoria (pinhole collimator), joka vastaa perinteistä "neulanreikäkameraa". Neulanreikäkollimaattoria voidaan käyttää esim. [[Kilpirauhanen|kilpirauhasen]] gammakuvauksessa.