Ero sivun ”Teurastus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Määritti vakautusasetukset sivulle ”Teurastus”: Botti vakautti artikkelin automaattisesti mahdollisesti haitallisen muutoksen 21185923 takia. [Oletus: Vakaa] (vanhentuu 14. tammikuuta 2023 kello 15.19 (UTC))
osioiden ja kappaleiden järjestelyä
Rivi 2:
[[Kuva:Indian Roadside Butcher.jpg|thumb|Intialainen teurastaja työssään]]
'''Teurastus''' tarkoittaa [[selkärankaiset|selkärankaisen]] [[eläinkunta|eläimen]] lopettamista [[elintarvike]]käyttöön laskemalla siitä [[veri]] ja poistamalla [[sisäelin|sisäelimet]].
 
[[Suomen laki|Suomen lainsäädännön]] mukaan eläin on ennen verenlaskua tainnutettava. [[Siipikarja]]a saa kuitenkin teurastaa myös katkaisemalla kaula nopeasti. Tainnutusmenetelmänä sallitaan mekaaninen (luotiase tai [[pulttipistooli]]), sähköinen tainnutus sekä kaasu (hiilidioksidinukutus nykyään tavallinen sikateurastamoissa).<ref name="asetus">Eläinsuojeluasetus (396/1996)</ref>
Teurastettaessa eläimen ruhosta erotellaan alustavasti syötäväksi kelpaavat ja kelpaamattomat osat. Syötäväksi kelpaavat muun muassa [[luurankolihas|luurankolihaksisto]], veri ja osa sisäelimistä, kuten [[maksa]], [[munuainen]] ja [[sydän]]. Myös mahoja ja suolta määrätyin rajoituksin voidaan käyttää elintarvikkeeksi, joskaan ei niiden sisältöä. Niin kutsutuista teurasjätteistä voidaan tehdä lemmikkieläinten ruokaa.
 
Muun muassa [[nauta|naudalta]], [[lammas|lampaalta]] ja [[hevonen|hevoselta]] nyljetään [[nahka]] teollisuuden raaka-aineeksi. [[Sika]]a ei yleensä nyljetä, vaan kalttauksessa poistetaan karva (harjakset) ja orvaskeden pintaa. Siipikarjaa ei myöskään nyljetä, vaan ruhot kynitään eli höyhennetään.
 
==Etymologia==
Rivi 13 ⟶ 7:
 
Samansukuisia sanoja ovat muun muassa [[latina]]n härkää ja sonnia tarkoittava sana [[taurus]] ja kreikan taũros, ja [[suomen kieli|suomen]] sanat [[tarvas]] ja [[torvi]], sekä nimi [[Tarvo]].{{lähde}}
 
==Sivutuotteet==
[[Tiedosto:Two Butchers.jpg|thumb|left|250px|Kaksi lihanleikkajaa työssään]]
Sivutuotteita ovat ne osat eläimistä, joita ei voida käyttää, tai ei käytetä ihmisravinnoksi. Näiden käsittelystä määrää [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] ja neuvoston asetus.<ref>(EY)N:o 1774/2002</ref> Sivutuotteet jaetaan kolmeen luokkaan riskiperusteisesti. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat muun muassa aikuisten nautojen ja lampaiden kallot ja aivot, sekä kokonaiset eläimet, joista edellä mainittuja ei ole poistettu. Tällä pyritään minimoimaan BSE-riskiä (”[[hullun lehmän tauti]]”). Toiseen luokkaan kuuluvat muun muassa suolten sisältö ja hylätyt eläimet, elleivät kuulu luokkaan yksi. Kolmanteen luokkaan kuuluvat muun muassa ihmisravinnoksi hyväksyttyjen ruhojen osat, joita ei käytetä ihmisravinnoksi.<ref name="pien">Eviran sivut/opas pienteurastamon sivutuotteet</ref>
 
Sivutuotteita ei käytetä ihmisravinnoksi. Kolmannen luokan sivutuotteita voidaan käyttää [[lemmikkieläin|lemmikkieläinten]] rehuihin. Toisen luokan sivutuotteita voidaan käyttää turkiseläinten ja tarhakoirien rehuihin soveltuvin osin.<ref name="pien" />
 
==Jatkokäsittely==
Teurastuksen jälkeen suurikokoisten eläinten ruho halkaistaan. Lihalle suoritetaan eläinlääketieteellinen lihantarkastus.<ref>Eviran sivusto/lihantarkastus</ref> Kokonaisia teurasruhoja päätyy kuluttajalle määrätyissä tapauksissa (esimerkiksi [[broileri]] tai [[kalkkuna]]).<ref>Britt Sandquist-Bolin, Uusi Keittokirja, Gummerus, ISBN 9789512066230</ref> Useimmiten kuitenkin teurasruho tai sen puolikas paloitellaan leikkaamossa, jossain määrin myös vähittäismyymälöissä.
 
==Teuraseläimet==
Yleisiä teurastettavia eläimiä ovat nauta, sika, lammas ja muut [[sorkkaeläimet]],{{Selvennä|Olisiko parempi laittaa tuotantoeläimet?}} sekä [[hevonen]], [[kana]] ja muu siipikarja. [[Kala|Kaloja]] ei aina teurasteta sanan varsinaisessa merkityksessä, eikä aina peratakaan (esimerkiksi neulamuikut), mutta isommat kalat on syytä teurastaa, koska niihin jää muuten maksoittunutta verta, mikä heikentää makua. Kalojen teurastus tapahtuu katkaisemalla niiden [[aortta]] eli tekemällä iso poikittaisviilto kiduskaarien taakse.{{lähde}}
 
==Teurastusmenetelmät==
==Uskonnollisista syistä noudatettava teurastustapa==
===Suomessa===
[[Tiedosto:Legal requirements for ritual slaughter in Europe 2018.png|350px|pienoiskuva|Rituaaliteurastusta koskevat lakivaatimukset [[Eurooppa|Euroopassa]] 2018:
[[Suomen laki|Suomen lainsäädännön]] mukaan eläin on ennen verenlaskua tainnutettava. [[Siipikarja]]a saa kuitenkin teurastaa myös katkaisemalla kaula nopeasti. Tainnutusmenetelmänä sallitaan mekaaninen (luotiase tai [[pulttipistooli]]), sähköinen tainnutus sekä kaasu (hiilidioksidinukutus nykyään tavallinen sikateurastamoissa).<ref name="asetus">Eläinsuojeluasetus (396/1996)</ref>
 
===Uskonnollisista syistä noudatettava teurastustapa===
[[Tiedosto:Legal requirements for ritual slaughter in Europe 2018.png|350px|pienoiskuva|Rituaaliteurastusta koskevat lakivaatimukset [[Eurooppa|Euroopassa]] 2018:
{{Seloste|#FF0000|Tainnutusta ei vaadita}}
{{Seloste|#7CFC00|Tainnutus jälkikäteen vaaditaan}}
Rivi 36 ⟶ 25:
[[Uskonto|Uskonnollisten]] syiden niin edellyttäessä saadaan verenlasku aloittaa samanaikaisesti tainnuttamisen kanssa.<ref name="asetus" /> Usein kyseistä [[juutalaisuus|juutalaisten]] [[šehita]]- ja [[islam]]iin perustavaa [[halal]]-teurastustapoja kutsutaan ”rituaaliteurastukseksi”, vaikka tarkoituksena on vain elintarvikekäyttö uskonnollisia puhtaussääntöjä nuodattaen.{{lähde}}
 
Kun Euroopan unionin antisemitismin vastaista työtä johtava Katharina von Schnurbein vieraili Suomessa keväällä 2022, hän keskusteli maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikön [[Jaana Husu-Kallio|Jaana Husu-Kallion]] kanssa juutalaisesta teurastamisesta. [[Suomen eläinsuojelulaki|Suomen lainsäädäntö]] ei hyväksy teurastusmenetelmää, jossa eläintä ei tainnuteta ennen teurastusta. Euroopan unionin [[antisemitismi]]n vastaista työtä johtava Katharina von Schnurbeinin mukaan juutalaisista kuitenkin annetaan kuva, että he eivät välitä eläinten hyvinvoinnista. Hän on todennut, että vaikka kiellon tarkoitus ei ole antisemitistinen, se voi kääntyä sellaiseksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008707408.html|nimeke=EU {{!}} Juutalaisvastaisen puheen määrä räjähti kasvuun koronapandemian aikana, ja nyt se liitetään Ukrainan sotaan – EU on lisännyt toimiaan antisemitismiä vastaan|julkaisu=Helsingin Sanomat|ajankohta=2022-04-06|viitattu=2022-05-21|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
==Jatkokäsittely==
Teurastuksen jälkeen suurikokoisten eläinten ruho halkaistaan. Lihalle suoritetaan eläinlääketieteellinen lihantarkastus.<ref>Eviran sivusto/lihantarkastus</ref> Kokonaisia teurasruhoja päätyy kuluttajalle määrätyissä tapauksissa (esimerkiksi [[broileri]] tai [[kalkkuna]]).<ref>Britt Sandquist-Bolin, Uusi Keittokirja, Gummerus, ISBN 9789512066230</ref> Useimmiten kuitenkin teurasruho tai sen puolikas paloitellaan leikkaamossa, jossain määrin myös vähittäismyymälöissä.
 
==Tuotteiden erottelu==
Teurastettaessa eläimen ruhosta erotellaan alustavasti syötäväksi kelpaavat ja kelpaamattomat osat. Syötäväksi kelpaavat muun muassa [[luurankolihas|luurankolihaksisto]], veri ja osa sisäelimistä, kuten [[maksa]], [[munuainen]] ja [[sydän]]. Myös mahoja ja suolta määrätyin rajoituksin voidaan käyttää elintarvikkeeksi, joskaan ei niiden sisältöä. Niin kutsutuista teurasjätteistä voidaan tehdä lemmikkieläinten ruokaa.
 
Muun muassa [[nauta|naudalta]], [[lammas|lampaalta]] ja [[hevonen|hevoselta]] nyljetään [[nahka]] teollisuuden raaka-aineeksi. [[Sika]]a ei yleensä nyljetä, vaan kalttauksessa poistetaan karva (harjakset) ja orvaskeden pintaa. Siipikarjaa ei myöskään nyljetä, vaan ruhot kynitään eli höyhennetään.
 
==Sivutuotteet==
[[Tiedosto:Two Butchers.jpg|thumb|left|250px|Kaksi lihanleikkajaa työssään]]
Sivutuotteita ovat ne osat eläimistä, joita ei voida käyttää, tai ei käytetä ihmisravinnoksi. Näiden käsittelystä määrää [[Euroopan parlamentti|Euroopan parlamentin]] ja neuvoston asetus.<ref>(EY)N:o 1774/2002</ref> Sivutuotteet jaetaan kolmeen luokkaan riskiperusteisesti. Ensimmäiseen luokkaan kuuluvat muun muassa aikuisten nautojen ja lampaiden kallot ja aivot, sekä kokonaiset eläimet, joista edellä mainittuja ei ole poistettu. Tällä pyritään minimoimaan BSE-riskiä (”[[hullun lehmän tauti]]”). Toiseen luokkaan kuuluvat muun muassa suolten sisältö ja hylätyt eläimet, elleivät kuulu luokkaan yksi. Kolmanteen luokkaan kuuluvat muun muassa ihmisravinnoksi hyväksyttyjen ruhojen osat, joita ei käytetä ihmisravinnoksi.<ref name="pien">Eviran sivut/opas pienteurastamon sivutuotteet</ref>
 
Sivutuotteita ei käytetä ihmisravinnoksi. Kolmannen luokan sivutuotteita voidaan käyttää [[lemmikkieläin|lemmikkieläinten]] rehuihin. Toisen luokan sivutuotteita voidaan käyttää turkiseläinten ja tarhakoirien rehuihin soveltuvin osin.<ref name="pien" />
 
==Katso myös==