Ero sivun ”Audi Quattro” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Merkkaus: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 42:
 
== Moottoriurheilussa ==
Ennen Quattroa monet asiantuntijat tosin epäilivät nelivetotekniikkaa liian painavana ja liian monimutkaisena.{{lähde|voi pitääkin paikkansa, mutta lähde pitäisi löytää}}
Audin Quattroa pidetään yleisesti eräänä merkittävimmistä ralliautoilun historiaa muuttaneista automalleista. Sääntömuutoksen tehtyä nelivedon käyttämisen mahdolliseksi Audi ryhtyi kehittämään nelivetoautoa rallikäyttöön. Monet asiantuntijat tosin epäilivät hankkeen järkevyyttä pitäen nelivetotekniikkaa liian painavana ja liian monimutkaisena, mutta Audi Quattron välitön menestys hiljensi pian epäilijät. Audin viisisylinterisestä 2,2-litraisesta turboahdetusta (2,1) moottorista pystyttiin tuottamaan kilpakäytössä parhaimmillaan jopa 700 hevosvoimaa. Voimansiirron, kuten vaihteiston ja kytkimen, luotettavan toiminnan vuoksi tehot pidettiin loppuvaiheessa kuitenkin noin 550 hv:n tienoilla.
 
Syyskuussa 1979 Audi kysyi ralliin osallistuvilta valmistajilta ja sääntöjen tekijöiltä vastustiko kukaan poistamasta sääntöä, joka esti nelivetoisten autojen osallistumisen kilpailuun. Tuolloin oli tiedossa Audin kehittävän maastoautoa armeijalle. 3. maaliskuuta 1980 Audi esitteli Quattron tiekäyttöön. 1. tammikuuta 1981 auto homologoitiin ja [[Franz Wittmann]] voitti kymmenen päivää myöhemmin Itävallan Janner-rallissa voittaen kaikki 31 erikoiskoetta 20 minuutin erolla seuraavaan. Muutamaa päivää myöhemmin [[Hannu Mikkola]] ajoi rallin maailmanmestaruuskilpailussa [[Monte Carlo -ralli 1981|Monte Carlossa]], jossa hän oli kuuden minuutin johtoasemassa kun hän keskeytti jarruvian vuoksi. Seuraava kilpailu oli [[Ruotsin ralli 1981]], jonka Mikkola voitti. Mikkolan voitto oli ensimmäinen nelivetoisella autolla rallin MM-sarjassa.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.wrc.com/en/news/2022/wrc-best-moments/wrcs-50-greatest-moments-dawn-of-the-quattro/ | nimeke = WRC's 50 Greatest Moments: Dawn of the Quattro | ajankohta = 10.11.2022 | viitattu = 17.1.2023 | kieli = {{en}} }}</ref>
 
Varhainen tekniikka oli kokonaan mekaanista (ei hydraulista kuten uudemmissa), jolloin käsijarrua ei voinut käyttää kun keskitasauspyörästön lukko oli käytössä. Iskunvaimennuksen joustovara oli pienempi kuin moderneissa autoissa ja oli käytettävä vasemman jalan jarrutusta, jolloin oikea jalka voitiin pitää kaasulla ja siten pitää turbon paineet ylhäällä.<ref>{{Verkkoviite | osoite = https://www.ralli.net/uutiset/ralli/13619-suuret-suomalaiset-ralliteot-hannu-mikkolan-johdolla-kolmoisvoittoon-ruotsissa-1981 | nimeke = Suuret suomalaiset ralliteot: Hannu Mikkolan johdolla kolmoisvoittoon Ruotsissa 1981 | ajankohta = 11.2.2017 | viitattu = 16.1.2023 }}</ref>
 
Auton eri versioita olivat A1 ja A2, sekä S1.
 
=== Audi Sport Quattro ===
Rivi 53 ⟶ 55:
 
Audi Quattrolla rallikilpailuihin osallistuneiden kuljettajien (mm. [[Hannu Mikkola]], [[Stig Blomqvist]], [[Michèle Mouton]]) yhteisestä toivomuksesta Sport Quattron tuulilasi oli pystympi kuin alkuperäisessä Quattrossa, millä pyrittiin vähentämään loivan tuulilasin aiheuttamia heijastuksia. Sport Quattro oli myös alustaltaan tehty suoraan kilpailukäyttöä silmällä pitäen, kun vanha pitkä Quattro oli koottu lähinnä vakiomallien alustaosista. Moottorin iskutilavuus oli pienentynyt 2133 cm³:een, mutta 5-sylinterisestä 20-venttiilisestä moottorista oli puristettu ulos peräti 257 kW:n tehot. Myöhemmissä kehitysversioissa moottoriteho nousi tästä vielä yli 100 kW:lla.
 
Audin Quattroa pidetään yleisesti eräänä merkittävimmistä ralliautoilun historiaa muuttaneista automalleista. Sääntömuutoksen tehtyä nelivedon käyttämisen mahdolliseksi Audi ryhtyi kehittämään nelivetoautoa rallikäyttöön. Monet asiantuntijat tosin epäilivät hankkeen järkevyyttä pitäen nelivetotekniikkaa liian painavana ja liian monimutkaisena, mutta Audi Quattron välitön menestys hiljensi pian epäilijät. Audin viisisylinterisestä 2,2-litraisesta turboahdetusta (2,1) moottorista pystyttiin tuottamaan kilpakäytössä parhaimmillaan jopa 700 hevosvoimaa. Voimansiirron, kuten vaihteiston ja kytkimen, luotettavan toiminnan vuoksi tehot pidettiin loppuvaiheessa kuitenkin noin 550 hv:n tienoilla.
 
== Lähteet ==