|
#OHJAUS [[Tuonelan emäntä]]
{{yhdistettävä|Tuonelan emäntä|Molemmat ovat [[Tuonela]]n hallitsijattaria, joten varmaankin sama henkilö.}}
'''Tuonetar''' on [[Vainajala|alamaailman]] kuningatar [[Suomalainen mytologia|suomalaisessa mytologiassa]].
Tuonetar on [[Tuoni (mytologia)|Tuonin]] vaimo, yhdessä he hallitsevat [[Tuonela|tuonelaa]].
[[Kalevala|Kalevalassa]] [[Väinämöinen]] saapuu heidän valtakuntaansa ja Tuonetar on iloinen voidessaan tarjota hänelle kultaisen olutkupin, mutta kun Väinämöinen katsoo tarkemmin, hän näkee, että se on oikeasti mustaa myrkkyä, joka on tehty sammakon kuteesta, nuorista myrkyllisistä käärmeistä, liskoista, kaloista ja madoista.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Brown|Nimeke=People of Finland in Archaic Times: Being Sketches of Them Given in Kalevala, and in Other National Works|Vuosi=1892|Sivu=[https://archive.org/details/peoplefinlandin00crougoog/page/n191 177]|Julkaisupaikka=Harvard University|Julkaisija=K. Paul, Trench, Trübner & Company, Limited|www=https://archive.org/details/peoplefinlandin00crougoog}}</ref> Jos ihminen juo unohduksen oluena tunnetun juoman<ref name="Nimetön-rGBQ-1">{{Kirjaviite|Tekijä=Bartlett|Nimeke=The Mythology Bible: The Definitive Guide to Legendary Tales|Vuosi=2009|Sivu=139|Julkaisija=Sterling Publishing Company, Inc.|Isbn=978-1402770029|www=https://books.google.com/books?id=J7-QIwk7ezkC&q=Tuonetar&pg=PA139}}</ref>, hän unohtaa olemassaolonsa, eikä voi palata elävien maahan, sillä vain Tuonetar ja Tuonin lapset saivat poistua tuonelasta.<ref name="Nimetön-rGBQ-1"/><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Monaghan|Nimeke=Encyclopedia of Goddesses and Heroines|Vuosi=2014|Sivu=218|Julkaisija=New World Library|Isbn=978-1608682188|www=https://books.google.com/books?id=Cj5OAwAAQBAJ&q=Tuonetar&pg=PA218}}</ref>
Kun Väinämöinen pyytää Tuonetarta paljastamaan kolme etsimäänsä taikasanaa, tämä kieltäytyy ja vannoo, ettei Väinämöinen koskaan pääsisi tuonelasta hengissä. Sitten Tuonetar nukuttaa väinämöisen taikasauvallaan ja käskee kolmisormista poikaansa kutomaan tuhat rauta- ja kupariverkkoa, joilla Väinämöinen saataisiin kiinni, jos tämä yrittäisi paeta [[Tuonelan virta|Tuonen virtaa]] pitkin. Väinämöinen kuitenkin onnistuu pakenemaan muuttumalla käärmeeksi ja uimalla verkkojen läpi, ja palatessaan Kalevalaan hän varoittaa ihmisiä tekemästä syntiä, etteivät päätyisi tuonelaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Eivind|Nimeke=Finnish Legends for English Children|Vuosi=1893|Sivu=90|Julkaisupaikka=The University of California|Julkaisija=T.F. Unwin|www=https://books.google.com/books?id=6O4sAQAAMAAJ&q=Tuonetar&pg=PA90}}</ref>
Tuonetar tunnetaan kuoleman neitsyenä{{cn}} ja maanalaisten maailmojen jumalattarena. Hän on [[Kipu-tyttö|Kipu-Tytön]], [[Tuonen poika|Tuoninpojan]], [[Tuonen tytti|Tuonen tytin]], [[Kivutar|Kivuttaren]], [[Vammatar|Vammattaren]], Kalman ja Loviatarin<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Bryant|Nimeke=Encyclopedia of Death and the Human Experience|Vuosi=2009|Sivu=345|Julkaisija=SAGE Publications|Isbn=978-1452266169|www=https://books.google.com/books?id=4Zt2AwAAQBAJ&q=Tuonetar&pg=PA345}}</ref>, sekä lukuisten vitsausten, sairauksien, demonien ja hirviöiden äiti.<ref name="Nimetön-rGBQ-1"/>
== Viitteet ==
[[Luokka:Kalevalan henkilöt]]
[[Luokka:Suomalainen mytologia]]
|
