Ero sivun ”Rillumarei” versioiden välillä

'''Rillumarei'''-nimitystä käytetään [[Suomi|Suomessa]] [[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen [[1940-luku|1940]]- ja [[1950-luku|1950-luvuilla]] ohjelmallisissa iltamissa esitetystä [[kupletti|kuplettiperinnettä]] mukailevasta viihteestä ja iskelmämusiikkipitoisista komediaelokuvista. Rillumarei-nimitys on peräisin [[Jorma Nortimo]]n ohjaaman ''[[Rovaniemen markkinoilla]]'' (1951) -elokuvan tunnuskappaleen kertosäkeestä.<ref name="kaarninen">Kaarninen (2018), s. 246–251</ref> Tärkeitä vaikuttajia rillumarei-elokuvissa olivat [[Reino Helismaa]] käsikirjoittajana ja laulujen sanoittajana, [[Toivo Kärki]] säveltäjänä ja [[Esa Pakarinen]] näyttelijänä. Rillumarei saavutti suuren kansansuosion, mutta kriitikot vihasivat sitä. Myös ulkomaisia – lähinnä amerikkalaisia – iskelmiä ja [[jazz]]iaeja kuunnellut kaupunkilaisnuoriso halveksi rillumareita, vaikka nuorten ja heidän vanhempiensa musiikkimaussa ei vielä tuohon aikaan ollut yleisesti ottaen kovin suuria eroja.<ref> Jake Nyman: ''Suomi soi 4: suuri suomalainen listakirja'', s. 87. Helsinki: Tammi, 2005. ISBN 951-31-2504-1.</ref> Helismaata ja Kärkeä muun muassa syytettiin kansan maun pilaamisesta.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Reino Helismaa |Osoite= http://pomus.net/001430 |Ajankohta= |Julkaisija= Pomus.net |Viitattu= 22.10.2010 |Kieli= }}</ref> Samoin [[Olavi Virta]] ja [[Tapio Rautavaara]] pitivät tietoisesti etäisyyttä rillumareihin.<ref> Lasse Erola: ''Olavi Virta ja hänen maailmansa'', s. 94. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2005.</ref><ref name="tapsa"> Lasse Erola: ''Tapsa: Tapio Rautavaaran elämä'', s. 204. Helsinki: Helsinki-kirjat, 2012.</ref>