Ero sivun ”Valerius Flaccus” versioiden välillä

'''Gaius Valerius Flaccus''' oli ensimmäisellä vuosisadalla vaikuttanut [[Rooman valtakunta|roomalainen]] runoilija, joka kukoisti keisareiden [[Vespasianus|Vespasianuksen]] ja [[Titus|Tituksen]] aikana, [[roomalainen kirjallisuus|roomalaisen kirjallisuuden]] niin sanotulla "hopeisella kaudella".

 

 

Hänen ainoa säilynyt työnsä, latinankielinen ''Argonautica'', on kirjoitettu vuoden 70 [[Jerusalemin piiritys (70)|Jerusalemin piirityksen]] aikana tai välittömästi sen jälkeen, ja omistettu keisari Vespasianukselle. Teoksessa viitataan myös vuonna 79 tapahtuneeseen [[Vesuvius|Vesuviuksen]] purkautumiseen, mikä viittaa siihen, että se on kirjoitettu pitkän ajan kuluessa. ''Argonautica'' on [[epiikka|eeppinen]] runo, jonka on tarkoitettu kahdeksan kirjan mittaiseksi. Se käyttää daktyylista [[heksametri]]ä ja seuraa melko tarkasti [[Apollonios Rhodios|Apollonios Rhodioksen]] kreikankielisen ''Argonautikan'' tapahtumia; tosin Valerius Flaccuksen kerronta loppuu odottamatta kohtaan, jossa [[Medeia]] pyytää päästä [[Iason]]in mukaan tämän lähtiessä kotimatkalle, mikä on herättänyt epäilyjä, ettei teos olisi koskaan valmistunut. Valerius Flaccus on selvästi tuntenut [[Vergilius|Vergiliuksen]] tuotannon ja käyttänyt häntä mallinaan kielenkäytössä. Hänen tekstiään on luonnehdittu virheettömäksi ja eläväiseksi kerronnaltaan, mutta teennäiseksi ja liioittelun ja korulauseiden takia vähemmän selkeäksi kuin esikuvansa.