Ero sivun ”Akaatti” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
 
Rivi 1:
[[Tiedosto:Mossagate.pebble.750pix.jpg|thumb|Sammalakaatti]]
[[Tiedosto:Agate banded 750pix.jpg|thumb|Tyypillinen akaatti]]
[[Tiedosto:Faceted Botswana agate.jpg|thumb|Botswanan Akaattiakaatti]]
'''Akaatti''' on [[kvartsi]]n pienikiteinen, usein [[geodi]]en muodossa esiintyvä läpikuultava raidallinen [[kalsedoni]]muunnosmuoto. <ref name="Minera">{{Kirjaviite | Tekijä = David C. Cook & Wendy L. Kirk | Nimeke = Mineraalit ja jalokivet | Vuosi = 2009 | Luku = | Sivu = 104–105 Kalsedoni ja Kalsedoni: Korukivimmuunnokset | Selite = | Julkaisupaikka = Thaimaa (painopaikka) | Julkaisija = Gummerus | Tunniste = ISBN 978-951-20-8083-0 | Viitattu = 31.7.2016}}</ref><ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/science/agate | Nimeke = Agate. Mineral | Julkaisu = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 31.7.2016 | Kieli = {{en}} }} </ref><ref name="Retk-kiviopas">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas-hires.pdf | Nimike = Retkeilijän kiviopas | Tekijä = Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen ja Hannu Mäkitie | Ajankohta = | Julkaisu = ISBN 951-960-973-6 | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 31.7.2016 | Selite = s. 25 kohdassa Kvartsi Si0<sub>2</sub> ja 38 kohdassa Korukivet, kovuus 7–3. Kvartsiryhmä, kovuus 7-6 1/2 }}</ref> Akaatti on rakenteeltaan pehmeää ja huokoista. Se on väriltään usein maitomaisen valkoista, mutta toisinaan myös [[vihreä]]ä tai sinistä. Akaatin [[Mohsin kovuus]] on 6,5–7. Akaatti sai nimensä [[sisilia]]laisesta Achates-joesta, joka oli akaatin antiikin aikainen löytöpaikka.
 
Akaatti on tuliperäinen kivilaji. Akaatin raitakuviot syntyvät rytmisen kiteytymisen myötä. Raidat syntyvät, kun emäkivi kiteytyy samanaikaisesti ontelon kaasukuplien kanssa. Sen jälkeen [[laava]]n [[piihappo]]iset [[vesi]]tipat ovat jäähtyneet kiven myötä, eli akaatti kasvaa seinämistä sisäänpäin. [[Rapautuminen]] aiheuttaa akaatin ulkokuorelle ja uloimpiin raitakerroksiin valkoisen kuoren. Jos akaattimanteli ei täyty kokonaan akaattimassalla, onteloon voi syntyä esimerkiksi [[vuorikide|vuorikiteitä]], [[ametisti]]a, [[savukvartsi]]a tai [[kalsiitti]]a. Kiteiden vuoraamaa onteloa kutsutaan geodiksi.
 
== Esiintymisalueet ==
Akaattia esiintyy [[Afrikka|Afrikassa]], [[Brasilia]]ssa ([[Rio Grande dedo Sul]]),<ref name="Minera"/>, [[Egypti]]ssä, [[Intia]]ssa, [[Kanada]]n [[Ontario]]ssa, [[Saksa]]ssa, [[Tšekki|Tšekissä]], [[Marokko|Marokossa]], [[Ural (vuoristo)|Ural-vuorilla]] [[Venäjä]]llä sekä [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]], kuten [[Oregon]]issa. Kuuluisat Idar-Obersteinin kaivokset Saksassa<ref name="Minera"/> on jo louhittu loppuun. Idar-Obersteinista Brasiliaan ja [[Uruguay]]hun tulleet emigrantit löysivät tärkeät esiintymät vuonna 1827.
 
=== Suomen akaattiesiintymä ===
Suomessa [[Huittinen|Huittisten]] Karhiniemessä esiintyy syntyperältään maailmassa harvinaisia akaatteja: ne ovat syntyneet meteoriitin pudotessa alueelle ja sulattaessa maassa olevan kiven, sekoittuen sulaan meteoriittiin ja muodostaen akaatteja.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Oksanen, Hannu | Otsikko = Kari A. Kinnunen ottaa polarisaatiomikroskoopilla kimmeltäviä kuvia akaateista. Kiven sisässä avautuu viuhkoja | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 1994-04-09 | Sivut = 49 | www = https://www.hs.fi/lehti/hsarchive/1994-04-09/49 | www-teksti = Näköislehden aukeama (tilaajille)}}</ref>
 
== Botswanan Akaattiakaatti ==
[[Botswana]]n Akaattiaakaattia esiintyy samannimisessä maassa. Se on ulkomuodoltaan harmaa ja vahamainen.
 
== Tuliakaatti ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Akaatti