Ero sivun ”Fresko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti lisäsi: bs:Freska |
p kielenhuoltoa Typos: reijit → rei'it, AWB |
||
Rivi 7:
Voidakseen maalata kuivuvaa laastia kosteana, taiteilijan on maalattava hyvin nopeasti ja tarkasti. Hän saa levittää kalkkilaastia kerralla vain sen verran, kun pystyy yhdessä päivässä maalaamaan. Tällaisten päiväurakoiden rajat erottuvat tarkkaan katsoessa maalauksissa näkyvinä laastisaumoina. [[Sikstuksen kappeli|Sikstuksen kappelin]] kattomaalauspintojen suuresta koosta on päätelty miten uskomattoman nopeasti [[Michelangelo]] maalasi.
Freskojen valmistelussa aloitetaan yleensä karkeasta laastikerroksesta. Sen päälle levitettävään sileään kerrokseen maalataan kuva. Taiteilija siirtää kostealle pinnalle etukäteen valmistamansa, suurikokoiselle paperiarkille tai kartongille tekemänsä lopullisen kokoisen piirroksen. Piirroksen on oltava tarkoin harkittu ja valmis etukäteen, koska toisin kuin useimmissa maalaustekniikoissa, freskomaalauksessa on vaikea tehdä muutoksia jälkeenpäin. Perinteisesti taiteilija asetti kartongin seinälle ja sirotteli piirroksen
Kemialliselta koostumukseltaan freskoihin sopivia värejä ovat esimerkiksi kadmiumpunainen, musta kobolttioksidi ja mangaanimusta. Väripigmentit on jauhettava hienoksi ja sekoitettava oikeaan vesimäärään. Tämän hoitavat yleensä taiteilijan apulaiset. Mikroskoopilla katsottuna freskon väripinta näyttää hyvin pienistä mosaiikkimuruista kootulta. Freskoon voidaan jälkeenpäin tehdä muutoksia tai lisäyksiä ainoastaan kuivalle laastille "''al secco''" (''italiaksi secco, kuiva''). Sekkomaalaus ei ole yhtä pitkäikäinen, kuin märälle pinnalle maalattu fresko. Siinä käytettiin kiinnitysaineena usein munaa.
| |||