Ero sivun ”Asetinlaite” versioiden välillä

'''Asetinlaite''' on laiteturvalaite, jolla [[rautatieliikennerautatieliikenteen ohjaus|rautatieliikenteen]] ohjauksessa]] asetetaan keskitetysti yhdestä paikasta käsin [[juna]]n käyttämällä kulkutiellä olevat [[rautatievaihde|vaihteet]] oikeisiin asentoihin ja [[rautatienopastin opastimet(rautatietekniikka)|opastimet]] ajon salliviin asentoihin. Asetinlaitetta käyttää liikenteenohjaaja (entiseltä nimikkeeltään [[junasuorittaja]]), asetinlaitemies tai vaihdemies.

Ensimmäiset mekaaniset asetinlaitteet kehitettiin [[1850-luku|1850-luvulla]]. Mekaanisissa asetinlaitteissa oli kampia tai vipuja, jotka olivat erilaisten vaijeri- ja tankovälitysten avulla yhdistetyt [[rautatievaihde|vaihteisiin]] ja mekaanisiin [[Siipiopastin|siipiopastimiin]] eli semaforeihin. Kampia ja vipuja kääntämällä voitiin kääntää vaihteet ja avata ja sulkea siipiopastimet. Lisäksi niissä oli mekaanisia turvalukituksia, jotka estivät siipiopastinten avaamisen, ellei vaihteita ollut käännetty oikeisiin asentoihin ja lukittu. Ensimmäisen sähkömekaanisen asetinlaitteen valmisti saksalainen Siemens&Halske jo 1890-luvun alussa. Sähköiset releasetinlaitteet tulivat käyttöön [[1940-luku|1940-luvulla]], ja [[1980-luku|1980-luvulla]] kehitettiin täyselektroniset tietokoneasetinlaitteet.

Näiden lisäksi mm. [[Suomi|Suomessa]] on käytössä ns. ''köyhän miehen releasetinlaite'' eli [[varmistuslukko- ja opastinturvalaitos]]. Tässä turvalaitteessa vaihteiden kääntäminen tapahtuu paikallisesti käsin, ja lukitus tapahtuu varmistuslukoilla. Liikennepaikoilla on tulosuunnissa valo-opastimet, joiden opasteet ovat riippuvaisia vaihteiden asennoista ja lukituksesta. Varmistuslukko- ja opastinturvalaitokset ovat katoamassa rataverkolta kauko-ohjauksen laajentuessa.