Ero sivun ”Kemin historiallinen museo” versioiden välillä

Kemin historiallisessa museossa on nähtävillä pysyvä perusnäyttely, vaihtuvia näyttelyitä, Yli-Jaakheikin savupirtti, Suomen kähertäjämuseo ja Kemin Työläismuseo.

 

[[Tiedosto:Meren ja joen kaupunki -näyttely.jpg|pienoiskuva|Kemin historiallisen museon perusnäyttely Meren ja joen kaupunki]]

Kemin historiallisen museon perusnäyttely Meren ja joen kaupunki avattiin yleisölle vuonna 2015.<ref name="Nimetön-rE67-1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/historiallinen-museo/museon-historiaa/|nimeke=Museon historiaa|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Meren ja joen kaupunki on kertomus Kemin ja sen lähialueiden historiasta esihistoriasta nykypäiviin saakka. Näyttelyn teemat kulkevat kronologisesti käsittellen alueen esihistoriaa, meren ja joen vaikutusta alueen kehittymiselle ja puunjalostusteollisuuden syntyä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/historiallinen-museo/nayttelyt-ja-tapahtumat/|nimeke=Näyttelyt ja tapahtumat|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

 

Yli-Jaakheikin savupirtti on yksi Kemin suosituimmista kesäkohteista. Se sijaitsee keskellä Kemin Meripuistoa. Savupirtti rakennettiin vuonna 1796 [[Muurola|Muurolan]] kylässä. Se siirrettiin vuonna 1831 uittamalla [[Kemijoki|Kemijokea]] alas ja rakennettiin uudestaan Alapaakkolan Maulan kylään. Kemin Kotiseutu- ja Museoyhdistys ry. hankki savupirtin vuonna 1949 ja siirsi sen nykyiselle paikalleen, jossa se pystytettiin vuonna 1950. Savupirtti kunnostettiin rakentamisajankohdan hengen mukaiseksi muuraamalla siihen savu-uuni Suomen museoliiton valvonnassa. Kemin Kotiseutu- ja museoyhdistys lahjoitti savupirtin Kemin kaupungille vuonna 1990.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/savupirtti/|nimeke=Savupirtti|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

 

Suomen kähertäjämuseo sijaitsee Marttalan museoalueella Kemissä. Museon kokoelmiin kuuluu noin 5000 kampaamoalan historiasta kertovaa objektia. Suomen Kähertäjämuseo avattiin ensikerran yleisölle vuonna 1989. Kähertäjämuseo tutustuttaa kävijänsä ammattikunnan historiaan 1900-luvun alusta 1960-luvulle. Kähertäjämuseon kokoelma on saatu lahjoituksina eri puolilta Suomea. Näyttelyn esillepanosta ja esineiden keräyksestä on vastannut kemiläinen kampaaja-parturi Tuula Tarvainen. Nykyisin Kähertäjämuseo on avoinna yleisölle vain tilauksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/suomen-kahertajamuseo/|nimeke=Suomen Kähertäjämuseo|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

 

Kemin Työläismuseo sijaitsee Kemin Marttalan museoalueella. Työläismuseo koostuu kahdesta vuonna 1929 rakennetusta kaksikerroksesta hirsisestä asuintalosta, jotka ovat viimeiset Kemi-yhtiön Marttalan noin neljäkymmentä taloa käsittäneestä asuinalueesta. Työläismuseon huoneistot esittelevät Marttalan alueen historiaa ja sahatyöläisten ja ammattityöntekijöiden asumista 1910-luvulta 1930-luvulle. Työläismuseoon pääsee nykyisin tutustumaan vain tilauksesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.kemi.fi/vapaa-aika-ja-kulttuuri/kulttuuri/museot/tyolaismuseo/|nimeke=Työläismuseo|julkaisu=Kemi|viitattu=2020-11-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>

 

 

{{Kemi}}

[[Luokka:Kemin nähtävyydet]]

[[Luokka:Suomen museot]]