Ero sivun ”Pitäjänmakasiini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Katso myös |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4:
Makasiinin talletettiin viljaa hyvien satojen jälkeen ja sieltä sai lainaksi useimmiten korkoa vastaan syönti- ja siemenviljaa katovuosina. Pitäjänmakasiinin tuottama mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja saadut varat käytettiin muun muassa köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon. Vuonna 1857 määrättiin, että pitäjänmakasiinin yhteydessä tuli toimia erikseen siemenjyvästö ja hätäapujyvästö. Pitäjänmakasiinien historia päättyi 1900-luvun alussa, kun normaali pankkilaitos alkoi Suomessa olla riittävän kehittynyttä. Lainajyvästöjen tehtävät siirtyivät [[valtion viljavarasto]]lle.<ref name="otavan"/>
Vuonna 2018 oli Suomessa toiminnassa vielä seitsemän lainajyvästöä ja siemenrahastoa. Lainajyvästöt siirtyivät lopullisesti historiaan, kun niitä koskenut laki kumottiin saman vuoden lopussa. Lainajyvästöjen varat määrättiin käytettäväksi maataloutta edistävään toimintaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=https://www.mmm.fi/-/lainajyvastot-ja-siemenrahastot-siirtyvat-historiaan | Nimeke=Lainajyvästöt ja siemenrahastot siirtyvät historiaan | Julkaisija=Maa- ja metsätalousministeriö | Ajankohta=31.5.2018 }}</ref>
Makasiinirakennukset sijaitsivat yleensä paikkakunnan kirkon lähistöllä ja ne olivat yleensä vankkatekoisia hirsirakennuksia, mutta makasiineja muurattiin myös tiilestä ja kivestä. Puisiin makasiineihin tehtiin viljavarkauksien estämiseksi kaksinkertaiset tyhjän tilan erottamat seinät. Viljaa ei voinut valuttaa poratusta reiästä kaksinkertaisen seinän läpi.<ref>[http://www.kivijarvenkotiseutuyhdistys.fi/museotoiminta/viljamakasiini/ Viljamakasiini - Kivijärven kotiseutuyhdistys ry]</ref>
| |||