Ero sivun ”Vesunnin kartano” versioiden välillä

[[Tiedosto:Vesunti-Mervi 1899.jpg|pienoiskuva|Vesunnin kartanon sijainti [[Vanajavesi|Vanajaveden]] kapeikon Mervenselän itärannalla venäläisessä topografikartassa vuodelta 1899. Länsirannalla on [[Mervi (Hattula)|Merven kylä]] ja kartano.]]

 

== Historia ==

Ensimmäinen kirjallinen maininta kartanosta on vuodelta 1319 Turun tuomiokirkon [[Registrum Ecclesiae Aboensis|mustassa kirjassa]].<ref name="Bidrag" /> Kyseisenä vuonna Vesunnin omistajat Paulus ja hänen vaimonsa Melutha luovuttivat Vesunnin kaiken kiinteän ja irtaimen omaisuuden Gunnarille ja hänen jälkeläisilleen ikiaikaiseksi omaisuudeksi [[syytinki]]ä vastaan.<ref name="Musta kirja" /> Kartanon vanhin nykyään tunnettu rakennus oli ilmeisesti [[Arvid Tawast]]in 1500-luvulla rakennuttama '''Vesunninmäen linna'''. Kolmikerroksinen harmaakivilinna tuhoutui todennäköisesti [[Iso viha|Ison vihan]] aikana. Linnan valtavasta koosta kertoo esimerkiksi se, että vanhojen verotietojen mukaan linnassa oli 165 ikkunaa. Linnan rauniot purettiin 1840-luvulla ja kivet käytettiin kartanon kivinavetan rakentamiseen.<ref name="kulttuuriympäristö" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/tarinat.htm | Nimeke = Tarinoiden kohteita – Vesunninmäen linna | Julkaisja = Tyrväntö-verkko | Viitattu = 8.11.2009 }}</ref>

 

 

1800-luvun puolivälissä kartano kuului [[Lepaan kartano]]n omistajan, pietarilaisen kauppiaan Philipp Peter [[Heimbürger]]in († 1847)<ref name="Axel">{{Ylioppilasmatrikkeli|16997|Axel Heimbürger}}</ref> suvulle.<ref name="Genos1962">{{Lehtiviite | Tekijä = von Timroth, Michael | Otsikko = Murarmästaren Johann Nicolaus Heimbürger (1713-90) i Hamburg och hans efterkommande | Vuosi = 1962 | sivu = 31–50 | Numero = 2 | Julkaisu = Genos | www = http://www.genealogia.fi/genos/33/33_31.htm | Viitattu = 12.11.2009}}</ref> Insinöörien Pehr ja Axel Heimbürgerin vuonna 1866<ref name="Axel" /> tapahtuneen konkurssin jälkeen suvun maaomaisuus tuli 1868 myyntiin pakkohuutokaupalla.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Maatilan myyminen | Julkaisu = Hämäläinen | Ajankohta = 16.1.1868 | Numero = 3 | Sivut = 4 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/388383/articles/116665 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=3.7.2014}}</ref> Kartanon huusi Lepaan kartanon entinen pehtoori ja Philipp Peter Heimbürgerin lesken Marian kolmas aviomies Carl Fredrik Packalén<ref name="Genos1962" /><ref>{{Verkkoviite | Nimeke = Lepaa | Osoite = http://www.tyrvanto.net/nahtavyys/lepaa.htm | Julkaisu = Tyrväntö.net | Viitattu = 12.11.2009}}</ref> hintaan 30&nbsp;000 markkaa.<ref name="Hämäläinen1969">{{Lehtiviite | Otsikko = Kotimaasta - tiloja uusille omistajille | Julkaisu = Hämäläinen | Ajankohta = 18.3.1869 | Numero = 11 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/387953/articles/116666 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=3.7.2014}}</ref> Hintaan vaikuttu alentavasti se, että leski Marialla oli elinkautinen nautintaoikeus Vesunnin kartanoon.<ref name="Hämäläinen1969" /> Lopulta vuonna 1870 kartano ja siihen kuuluvat kaksi [[akumenttitalo]]a päätyivät hintaan 63&nbsp;000 markkaa<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Wesunnin säteri-kartano Hattulasta | Julkaisu = Sanomia Turusta | Ajankohta = 24.3.1870 | Numero = 12 | Sivut = 2 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/481940/articles/116667 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=3.7.2014}}<!-- Lehdessä on painovirhe G A Warén po. Gustaf Karén --></ref><ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Wesunnin kartano myyty | Julkaisu = Hämäläinen | Ajankohta = 3.3.1870 | Numero = 9 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/388801/articles/116668 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=3.7.2014}}</ref><!-- Hämäläinen väittää, että hinta oli 67000. --> maanviljelijä Gustaf Karénille.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Saksalan säterirustholli | Julkaisu = Hämäläinen | Ajankohta = 22.2.1872 | Numero = 8 | Sivut = 3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/386899/articles/116669 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu=3.7.2014}}</ref>