Ero sivun ”Skandit” versioiden välillä

Tutkijoilla on Skandien synnystä eriäviä näkemyksiä. Erään hypoteesin mukaan nykyinen Skandien vuoristo on jäänne muinaisesta [[Kaledonidit|Kaledonidien vuoristosta]], joka kului miljoonien vuosien aikana matalammaksi. Nykyinen korkein huippu Galdhøpiggen (2&nbsp;469&nbsp;m) ei päihittäisi korkeudessa muinaisia vuorenhuippuja. Hypoteesin mukaan Skandeja kannattelee maankuoresta työntyvä juuri, joka on ollut olemassa Kaledonidien ajalta saakka. Seismisissä mittauksissa tällaista koko vuoristoa kannattalevaa maankuoren rakennetta ei olla kuitenkaan löydetty.<ref name="norwegianmountains-13">Japsen & Chalmers 2022, s. 13</ref> Toisen hypoteesin mukaan Kaledonidit luhistuivat [[devonikausi|devonikaudella]] pian niiden syntymisen jälkeen. Yli 50 kilometrin syvyydessä muodostuneet [[eklogiitti|eklogiitit]] nousivat lähelle pintaa, jonka päälle devonikautiset sedimentit olivat asettuneet. Kaledonidien syntymisen aikaan Itä-Grönlanti ja Skandinavia olivat yhtenäistä maa-aluetta. Itä-Grönlannissa Kaledonideihin kuuluneeseen kiveen rapautunutta puolitasankoa peittävät permikautiset merelliset sedimentit.<ref name="norwegianmountains-13-14">Japsen & Chalmers 2022, s. 13 & 14</ref>

 

 

Skandit on vanha kaledonialainen [[poimuvuoristo]], joka syntyi noin 400 miljoonaa vuotta sitten Pohjois-[[Eurooppa|Euroopan]], [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] törmätessä toisiinsa [[Euramerikka|Euramerikaksi]]. Tämän jälkeen syntynyt vuoristo kului välillä puolitasangoksi eli [[peneplaani]]ksi, kunnes [[Alpit|Alppien]] poimutuksen aikaan vuoristo nousi jälleen yhtenä lohkona ylös. Vuoristo on yksi vanhimmista olemassaolevista poimuvuoristoista, ja sen on arvioitu aikoinaan myös olleen korkein milloinkaan olemassaollut poimuvuoristo. Kölin korkeimmat huiput, joista nykypäivänä on kulumisen ja [[eroosio]]n ansiosta jäljellä enää vain juuret, ovat arvioiden mukaan ulottuneet liki kymmenen kilometrin korkeuteen.{{lähde}}