Ero sivun ”Kinematografi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[kuva:Cinematographe Bouly1892.jpg|thumb|Boulyn kinematografi vuodelta 1892]]
'''Kinematografi''' on varhainen [[elokuva|elokuvien]] [[valokuvaus|kuvaamiseen]] ja esittämiseen käytetty laite.<ref>Nurmi, Timo; Rekiaro, Ilkka; Rekiaro, Päivi: Suomea suomeksi, suomenkielen sanakirja, Gummerus 1992, ISBN 951-20-4289-4</ref> Tämän [[elokuvakamera]]na, [[projektori]]na ja [[Filminkehitys|kehityskoneena]] toimivan laitteen keksi ja nimesi [[Léon Bouly]] (1872–1932) vuonna 1892. Boylyllä ei ollut varaa markkinoida laitetta tai maksaa edes patenttimaksuja. [[Lumièren veljekset|Lumièren veljesten]] tehtaan insinöörit ostivat patentin Boylyltä. Veljekset tekivät laitteen tunnetuksi ja alkoivat valmistaa niitä. He paransivat alkuperäistä laitetta ottaen siinä käyttöön [[perforointi|perforoinnin]], filmin raidassa oleva rei'ityksen, jonka avulla filmi saadaan liikkumaan varmasti ja vakioaskelin. He patentoivat kinematografinsa vuonna 1895.<ref>Chaline, s. 66–71</ref>
[[File:CinematographeProjection.png|thumb|Lumièren kinematografi projektoritoiminnassa.]]
1800-luvun lopulla palaset elokuvakameran keksimiseen olivat olemassa. [[George Eastman]] oli tuonut markkinoille [[rullafilmi]]kameran 1888, läpinäkyvää [[selluloidi]]-kalvoa oli saatavilla ja illuusio liikkeestä nopeasti vaihtuvia kuvia esitettäessä oli tunnettu. Kinematografi oli teknisesti onnistuneempi kuin saman aikainen [[Thomas Alva Edison|Edisonin]] työryhmän valmistama [[kinetografi]] kuvaukseen ja [[kinetoskooppi]] filmien esittämiseen tarkoitettu tirkistyskaappi vuodelta 1889. Edisonin laitetta oli esitelty [[Pariisi]]ssa vuonna 1894, joten Lumièren veljeksillä oli ollut mahdollisuus nähdä se ennen oman kinematografinsa patentointia. Projektorin eri versioita kehittävät samanaikaisesti myös amerikkalainen [[Woodville Latham]], [[Robert William Paul]] Englannissa ja saksalaiset veljekset [[Max Skladanowsky|Max ja Emil Skladanowsky]].<ref>Uusi pikkujättiläinen, WSOY 1985, s.839-840, ISBN 951-0-12416-8</ref> Kinematografin merkittävin muista erottava ominaisuus oli tarkka kuvansiirto epäkeskomekanismin ja filmin laitojen perforoinnin avulla. Koneen käyttäjä pyörittää kampea kuvattaessa noin kaksi kierrosta sekunnissa, jolloin filmiä siirtyi sulkimen ohi 16–18 ruutua sekunnissa. Tämä oli mykän kauden elokuvien nopeus. Äänielokuvien tullessa kuvausnopeus nostettiin 24 kuvaan sekunnissa. Kun kinematografia käytettiin projektorina, siihen liitettiin ulkopuolinen valonlähde.<ref>Chaline, s. 68–71</ref>
| |||