Ero sivun ”Multimedia” versioiden välillä

Multimedia-termin lanseerasi lauluntekijä ja muusikko [[Bobb Goldstein]] vuonna 1966 "Lightworks"-esityksellään, jossa käytettiin musiikin lisäksi kuvia. Tämä aloitti multimediaesitysten trendin, joka lopulta johti [[musiikkivideo]]iden syntyyn.<ref>{{Verkkoviite |Osoite =http://www.onlineuniversity.net/marketing/multimedia-history-and-resources/ | Nimeke = Multimedia History and Resources | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = Onlineuniversity.net. | Julkaisija = | Viitattu = 22.11.2012}}</ref> 1980-luvulla kotitietokoneiden yleistyessä multimedian suosio lähti räjähtävään nousuun tietokoneiden tarjoamien interaktiivisten mahdollisuuksien lisäännyttyä. Tämän myötä kuka tahansa pystyi ohjaamaan multimedian kulkua omalta koneeltaan käsin.

 

 

Uusin käänne multimedian kehityksessä on [[internet]]in tuomat mahdollisuudet. Verkko on täynnä multimediaesityksiä ja -sovelluksia, joihin jokainen pääsee käsiksi. Käyttäjät vaikuttavat toisiinsa ja laitteisiin. Uusin teknologia mahdollistaa haptiikan eli [[tuntopalaute|tuntopalautteen]] käytön multimediasovelluksissa. Käyttäjä voidaan saada tuntemaan esimerkiksi värinää (pelikonsolien tärinäohjaimet), pintatekstuureita tai kipua. Kosketusta voidaan käyttää myös multimedialaitteiden ohjauksessa esimerkiksi taulutietokoneissa tai [[älypuhelin|älypuhelimissa]]. Myös hajuaistin käyttöä osana multimediaa on kokeiltu. Smellophone-sirun avulla voi lähettää hajuaistimuksia matkapuhelimesta toiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gizmag.com/the-smellophone/9281/ | Nimeke = The Smellophone | Tekijä = Hanlon, Mike | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 6.5.2008 | Julkaisupaikka = Gizmag.com. | Julkaisija = | Viitattu = 22.11.2012}}</ref>