Wikipedia

Ero sivun ”Sarvivälke” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Pelastettu 3 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Tiedosto:AmphiboleHornblende amphibole (31733452843).jpg|thumb|Sarvivälke (amfiboliitti)Sarvivälkekappaleita]]
[[Tiedosto:Apatite-(CaOH)-Hornblende-38354.jpg|pienoiskuva|[[Apatiitti]]- ja sarvivälkekiteiden aggregaatti]]
 
'''Sarvivälke''' on [[väri]]ltään tavallisesti himmeänvihreä, vihertävänruskea tai musta, neliskulmaisin, välkehtivin pinnoin lohkeileva [[mineraali]]. Se on [[biotiitti|mustan kiilteen]] jälkeen yleisin tumma mineraali Suomen kallioperässä. Sarvivälke on [[Uusimaa|Uudenmaan]] [[maakuntakivi]].<ref name="Retk-kiviopas"/><ref name="Maakuntakivi-Uusimaa">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/maakuntakivet/uusimaa.html | Nimeke = Uusimaa – Sarvivälke. Kimallusta rakennuskiviin | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus | Viitattu = 19.7.2016 | arkistoArkisto = https://web.archive.org/web/20160825231418/http://www.gtk.fi/geologia/kiviharrastus/maakuntakivet/uusimaa.html | arkistoituArkistoitu = 25.8.2016 }}</ref>
Ryhmittelyltään sarvivälke luokitellaan [[amfiboli]]en suureen ryhmään eli [[silikaattimineraali|nauhasilikaatteihin]] kuuluvaksi mineraaliseokseksi.<ref name="Maakuntakivi-Uusimaa"/> Sarvivälkettä ei ole aina tunnustettu omaksi [[mineraali]]kseen, ja nimeä käytetäänkin kirjallisuudessa viittaamaan tummaan amfiboliin.
 
== Koostumus ==
Sarvivälke on kolmen [[molekyyli]]n [[isomorfinen]] sekoitus: [[kalsium]]-[[rauta]]-[[magnesium]][[silikaatti (yhdiste)|silikaatti]], [[alumiini]]-rauta-magnesiumsilikaatti ja rauta-magnesiumsilikaatti. Toisinaan sarvivälke sisältää myös [[mangaani]]a, [[titaani]]a ja [[natrium]]ia. [[Fluoridi]] korvaa usein [[hydroksyyli]]n. Sarvivälkkeen yleinen kemiallinen kaava on (Ca,Na)<sub>2-3</sub>(Mg,Fe,Al)<sub>5</sub>(Al,Si)<sub>8</sub>O<sub>22</sub>(OH,F)<sub>2</sub>, Suomen kallioperä -teos (1998) käyttää kemiallisen kaavan muotoa Ca<sub>2</sub>(Mg,Fe)<sub>4</sub>Al(Si<sub>7</sub>Al)O<sub>22</sub>(OH)<sub>2</sub>.<ref name="suomenkallioperä-Sanasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/SANASTO.pdf | Nimeke = Kallioperägeologista sanastoa | Tekijä = | Ajankohta = 1998 | Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu] | Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016 | Selite = sarvivälkkeen kemiallinen kaava teoksen sivuilla 368 | arkisto = https://web.archive.org/web/20150924021913/http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/SANASTO.pdf | arkistoitu = 24.9.2015 }}</ref> Sarvivälkkeen [[kovuus]] on 5–6, senja [[ominaispaino]] on 2,9–3,4, ja on. Sen [[lohkeavuus]]kulmat ovat 56 ja 124 astetta. Se sekoitetaan usein [[augiitti]]in ja [[biotiitti]]kiilteeseen, jotka ovat mustia ja jotka esiintyvät [[graniitti|graniitissa]] ja [[charnockiitti|charnockiitissa]]. [[Asu (mineralogia)|Kiderakenteeltaan]] se on rakeista tai sälöistä.
 
== Esiintyminen ==
Sarvivälke on yleinen ainesosa monissa [[magmakivi]]ssä ja [[metamorfinen kivilaji|metamorfisissa kivissä]], kuten graniitissa, [[syeniitti|syeniitissä]], [[dioriitti|dioriitissa]], [[gabro]]ssa, [[andesiitti|andesiitissa]], [[gneissi]]ssä ja [[liuske]]essa. Se on [[amfiboliitti]]en päämineraali.<ref name="geologia.fi">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-40-22/metamorfisten-kivien-luokittelu| Nimeke = Metamorfisten kivien luokittelu | Tekijä = Mikko Turunen | Julkaisu = geologia.fi-sivusto | Julkaisija = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.7.2016}} </ref><ref name="suomenkallioperä-luku2">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH2.pdf | Nimeke = Luku 2. Geologian peruskäsitteitä | Tekijä = Yrjö Kähkönen ja& Martti Lehtinen | Ajankohta = 1998 | Julkaisu = Suomen kallioperä – 3 000 vuosimiljoonaa, ISBN 952-90-9260-1, [http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/ Suomen kallioperä -teoksen kotisivu] | Julkaisija = Geologian seura | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016 | Selite = Metamorfiset kivet kappaleessa 2.7, teoksen sivuilla 56–64 | arkistoArkisto = https://web.archive.org/web/20120225095327/http://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH2.pdf | arkistoituArkistoitu = 25.2.2012 }}</ref><ref name="Retk-kiviopas">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.e-julkaisu.fi/gtk/retkeilijan-kiviopas/pdf/Kiviopas-hires.pdf | Nimeke = Retkeilijän kiviopas | Tekijä = Sari Grönholm (toim.), Reijo Alviola, Kari A. Kinnunen, Kari Kojonen, Niilo Kärkkäinen & Hannu Mäkitie | Ajankohta = | Julkaisu = ISBN 951-960-973-6 | Julkaisija = Geologian tutkimuskeskus | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 19.7.2016 | Selite = s. 45, 46 ja erityisesti s. 67}}</ref>
 
[[Hyvinkää]]n ja [[Karkkila]]n välisellä seudulla esiintyy yleisesti musta kivilajeja, joiden päämineraali on sarvivälke. Sarvivälkerikkaat kivet tunnetaan hyvinä [[kiuaskivi]]nä ja Hyvinkään mustia graniitteja louhittiin aiemmin rakennus- ja [[hautakivi]]ksi.<ref name="Retk-kiviopas"/><ref name="Maakuntakivi-Uusimaa"/>
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarvivälke”