Ero sivun ”Glasnost” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
kerrotaan mieluummin asiasta kuin siihen viittaavasta sanasta, määritelmä Kielitoimistolta ja johdanto kirjasta
Rivi 1:
'''Glasnost''' ({{k-ru|гла́сность}}, kirjaimellisesti ”julkisuus”) viittaa poliittiseen avoimuuteen varsinkin 1980-luvun lopun [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]].<ref>{{Kielitoimiston sanakirja|glasnost}}</ref>
'''Glasnost''' ({{k-ru|гла́сность}} {{IPA|[ˈglasnəsʲtʲ]}}, kirjaimellisesti ”julkisuus”) on avoimuutta ja asioita koskevaa julkista keskustelua tarkoittava [[Venäjän kieli|venäjän kielen]] sana. Se tuli käsitteenä tunnetuksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] johtajan [[Mihail Gorbatšov]]in käytettyä sitä vuonna 1986 [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|kommunistisen puolueen]] puoluekongressissa pitämässään puheessa, jossa hän vaati puoluetta vähentämään byrokratiaa ja tiedottamaan kansalle avoimemmin toimistaan.<ref name="Sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Wiberg, Matti | Nimeke = Politiikan sanakirja | Sivu = 120 | Selite = Toimittanut Kalevi Koukkunen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Siltala | Vuosi = 2011 | Isbn = 978-952-234-048-1 }}</ref>
 
Käsitteellä viitataan nykyisin yleisimmin [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] johtajan [[Mihail Gorbatšov]]in 1980-luvun puolivälissä alulle panemiin poliittisiin uudistuksiin, joilla höllennettiin valtiollista valvontaa ja sensuuria Neuvostoliiton mediassa, taiteessa, kirjallisuudessa ja julkisessa poliittisessa keskustelussa. Glasnostin alkuperäinen tarkoitus oli vain lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä ja tuoda avoimuutta poliittiseen keskusteluun. Vapautumisesta seurannutta toisinajattelun hyökyä pidetään yhtenä Neuvostoliiton myöhemmän kaatumisen osatekijänä.<ref name=sage>{{Kirjaviite | Tekijä = McHugh, Kelly. (toim. Arrigo, Bruce A.) | Nimeke = The Sage Encyclopedia of Surveillance, Security, and Privacy | Vuosi = 2018 | Sivu = 422–425 | Luku = Glasnost | Julkaisija = Sage | Tunniste = ISBN 9781483359946 }}</ref>
Vaikka sana on tullut tunnetuksi Gorbatšovin aikana, se esiintyy ainakin 40 kertaa jo [[Vladimir Lenin]]in kirjoituksissa.<ref name="Sanakirja"/>
 
== Historia ==
'''Glasnost''' ({{k-ru|гла́сность}} {{IPA|[ˈglasnəsʲtʲ]}}, kirjaimellisesti ”julkisuus”) on avoimuutta ja asioita koskevaa julkista keskustelua tarkoittava [[Venäjän kieli|venäjän kielen]] sana. Se tuli käsitteenä tunnetuksi [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] johtajan [[Mihail Gorbatšov]]in käytettyätoi ''glasnost''-sanan sitäesiin vuonna 1986 [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|kommunistisen puolueen]] puoluekongressissa pitämässään puheessa, jossa hän vaati puoluetta vähentämään byrokratiaa ja tiedottamaan kansalle avoimemmin toimistaan.<ref name="Sanakirja">{{Kirjaviite | Tekijä = Wiberg, Matti | Nimeke = Politiikan sanakirja | Sivu = 120 | Selite = Toimittanut Kalevi Koukkunen | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Siltala | Vuosi = 2011 | Isbn = 978-952-234-048-1 }}</ref> Vaikka sana tuli tunnetuksi Gorbatšovin myötä, se esiintyy ainakin 40 kertaa jo [[Vladimir Lenin]]in kirjoituksissa.<ref name="Sanakirja"/>
 
==Tavoitteet==
Glasnostin avulla Gorbatšov yritti painostaa [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|NKP:n]] konservatiiveja hyväksymään talouteen liittyviä uudistuksia eli [[perestroika]]n. Gorbatšov toivoi, että avoimuuden, keskustelun ja osallistumisen kautta Neuvostoliiton kansa tukisi perestroikaa.
 
==Toteutus==
Lännessä glasnost liitetään yleensä [[sananvapaus|sananvapauteen]], mutta sen varsinainen tavoite oli tehdä maan hallinnosta läpinäkyvää ja lisätä keskustelua. Näin pyrittiin kiertämään talouspolitiikkaa aiemmin hallinnut pieni puoluevirkailijoiden sisäpiiri. Toivottiin, että Neuvostoliiton kansa ryhtyisi tukemaan uudistuksia kuten perestroikaa, jos aiemmin tehtyjä virheitä ryhdyttäisiin arvioimaan kriittisesti.
 
Rivi 16 ⟶ 17:
 
== Lähteet ==
* Peter Bruhn: [http://www.ib.hu-berlin.de/~pbruhn/glasnost.htm Glasnost im sowjetischen Bibliothekswesen]
 
===Viitteet===