Ero sivun ”Identiteetti (yhteiskuntatieteet)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Kh, w, suomalaisten identiteetit |
|||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee identiteettiä yhteiskuntatieteiden käsitteenä. Muista merkityksistä katso [[Identiteetti (täsmennyssivu)|täsmennyssivu]].}}
'''Identiteetti''' on [[Yhteiskuntatiede|yhteiskuntatieteissä]] kattokäsite [[yksilö]]n tai == Identiteetti psykologiassa ==
Rivi 5 ⟶ 6:
{{pääartikkeli|[[Identiteetti (psykologia)]]}}
[[Erik H. Erikson]]in [[Psykodynamiikka|psykodynamiikan]] pariin kuuluva tutkimus käsittelee identiteettiä lähinnä sen kehittymisen kannalta. Identiteetti kehittyy koko [[Elämänkaaripsykologia|elämän]] ajan yksilön kokemien haasteiden pohjalta. Erikson jakaa identiteetin [[Minä (ego)|egon]] identiteettiin (tietoisuuteen itsen erillisyydestä), persoonalliseen identiteettiin ([[Persoonallisuus|persoonallisuuteen]]) ja sosiaaliseen identiteettiin (sosiaalisiin rooleihin). Vahva egon identiteetti ja
[[Kognitiivinen_psykologia|Kognitiivisessa psykologiassa]] identiteetti tarkoittaa kykyä itsetarkasteluun ja tietoisuutta omasta itsestä, eli periaatteessa samaa kuin Eriksonin egon identiteetti. Identiteetti liittyy läheisesti [[minäkuva]]an.
Rivi 11 ⟶ 12:
== Identiteetti sosiaalipsykologiassa ==
[[Sosiaalipsykologia]] on jakautunut kahteen suuntaukseen
Varmaa selitystä sille, miksi ryhmäidentiteettejä omaksutaan, ei kumpikaan suuntaus anna. Ryhmiin identifioituminen kuitenkin yleisesti lisää
Sosiaalipsykologit ovat myös tutkineet identiteetin muodostumista sosiaalisten ryhmien aiheuttamien sopeutumispaineiden kannalta.
Rivi 19 ⟶ 20:
== Identiteetti sosiologiassa ==
[[Sosiologia]]ssa identiteetti tarkoittaa yksilön näkemystä erilaisiin ryhmiin kuuluvuudesta. Identiteetin
Vaikka yksilön identiteetti, käsitys itsestä tai minuus, on hyvin subjektiivinen kokemus, muotoutuu se niissä sosiaalisissa kehyksissä jotka yksilöä ympäröivät. Näillä on suuri merkitys siihen, millaisena yksilö ymmärtää itsensä. Ihminen tekee koko ajan havaintoja ympäristöstään ja liittää osan havainnoista osaksi identiteettiään, esimerkiksi vertailun kautta. Identiteetin osaksi hyväksytään ennen kaikkea elementtejä, joita muut ihmiset ja yhteiskunta vahvistavat toiminnallaan ja määrityksillään. Esimerkiksi sukupuolten jakautuminen miehiin ja naisiin vaikuttaa yksilön identiteettiin ennen kaikkea yhteisöllisen tyypittelyn kautta. Tyypittely uusintaa käsitystä miehen ja naisen eroavaisuudesta erilaisin kulttuurisin tavoin. Tapoina voivat toimia esimerkiksi käsitykset miesten ja naisten ammatillisista, fyysisistä, seksuaalisista
Identiteetin muokkautuminen voi tapahtua myös erilaisten yksilön suorittamien irrallisten roolisuoritusten kautta. Esimerkiksi isän rooliin voi kuulua yleisesti hyväksyttyjä piirteitä, jotka yksilö sisäistää osaksi identiteettiään. Kuitenkaan roolien kautta identiteettiin kiinnittyvien ominaisuuksien ei tarvitse olla yksilön persoonallisuutta määrääviä, vaan ne voidaan nähdä erillisinä identiteetin puolina.
Rivi 29 ⟶ 30:
== Identiteetti kulttuurintutkimuksessa ==
[[Kulttuurintutkimus|Kulttuurintutkimuksen]] vallitseva näkemys identiteetistä ei katso ihmisellä olevan muuttumatonta ydintä, essentialistisesti nähtyä identiteettiä. Sitä vastoin identiteetti nähdään prosessina; ihmisessä
== Käsitteen kritiikki ==
Sosiologi [[Rogers Brubaker]] on esittänyt, että identiteetin käsite on liian moniselitteinen, jotta se voisi toimia yhteiskunnallisen analyysin välineenä. Hänen mukaansa on tarpeen erottaa toisistaan identiteetti käytännön
Suomalaisten identiteetti
== Suomalaisten identiteetit ==
[[Elinkeinoelämän valtuuskunta|Evan]] vuoden 2022 arvo- ja asennetutkimukseen vastanneista 87 prosentille tärkeä identiteetin ainesosa oli kansallisuus ja 81 prosentille äidinkieli. Tutkimuksen tekijöiden mukaan voimakas samastuminen suomalaisuuteen ei kerro niinkään poliittisesta kansallismielisyydestä, vaan se heijastaa pikemminkin yleistä tyytyväisyyttä suomalaisena olemiseen. Myös [[Harrastus|harrastukset]], [[työ]] ja [[koulutus]] olivat tärkeitä identiteetin muodostajia. Asuinpaikan ja sukupuolen merkitys oli tärkeä 60 prosentille vastanneista. [[Vanhemmuus]] muodosti monille tärkeän identiteetin ainesosan. Muun muassa yhteiskuntaluokka ja poliittinen suuntautuminen näyttäytyivät tutkimuksessa vähemmän tärkeinä identiteetin osatekijöinä.<ref name="Metelinen">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.eva.fi/blog/2022/10/12/suomalaiset-eivat-innostu-identiteettipolitiikasta/ | Tekijä=Metelinen, Sami | Nimeke=Suomalaiset eivät innostu identiteettipolitiikasta | Ajankohta=12.10.2022 | Julkaisija=Elinkeinoelämän valtuuskunta | Viitattu=4.11.2022}}</ref><ref name="eva identiteetti">{{Verkkoviite | Osoite=https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2022/10/eva-analyysi-no-113.pdf | Tekijä=Metelinen, Sami | Nimeke=Olen suomalainen | Selite=Eva-analyysi 113 | Ajankohta=12.10.2022 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Elinkeinoelämän valtuuskunta | Viitattu=4.11.2022 | Tiedostomuoto=PDF}}</ref>
== Lähteet ==
|