Ero sivun ”Galeazzo Ciano” versioiden välillä

Hän otti osaa [[Italian–Etiopian sota (1935–1936)|Italian hyökkäykseen]] [[Etiopia]]an 1935–361935–1936 [[pommikone]]laivueen komentajana.<ref>[http://www.spartacus-educational.com/2WWciano.htm Spartacus Educational: Galeazzo Ciano] Viitattu 14.4.2009</ref> Hänen laivueensa nimi oli ''La Disperata'' ja hänen alaisuudessaan [[luutnantti]]na palveli [[Alessandro Pavolini]], josta tuli myöhemmin hänen syyttäjänsä. Ciano muiden ohella sai sankarin vastaanoton palatessaan Italiaan ja hän korvasi Mussolinin [[ulkoministeri]]nä 1936.

Seuraavana vuonna Ciano järjesti veljesten [[Carlo Rosselli|Carlo ja Nello Rossellin]] murhan [[Ranska]]ssa, [[Bagnoles-de-l'Ornel’Orne]]ssa kesäkuussa [[1937]]. Carlo oli maanpaossa elävä fasistien vastustajien johtaja ja Giustizia e Libertà -liikkeen perustaja. Liike oli toiminut aktiivisesti Italian ja Saksan tukemia kenraali [[Francisco Franco]]n johtamia kansallisia joukkoja vastaan [[Espanjan sisällissota|Espanjan sisällissodan]] aikana.

[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] alkaessa Ciano epäili [[natsi-Saksa]]n mahdollisuuksia pärjätä sodassa ja tiesi, ettei Italian asevoimilla olisi juuri mahdollisuuksia suursodassa. Hänen mielestään Italian olisi tullut etääntyä Saksasta sen tehtyä sopimuksen Neuvostoliiton kanssa ja [[Puolan offensiivi|hyökättyä Puolaan]] 1939.<ref name="WF"/> Ciano vastusti kommunismia ja näki Suomen talvisodassa mahdollisuuden omanlaisensa politiikan luontiin. Hänen mielestään Saksan olisi tullut kohdistaa aggressionsa vain Neuvostoliittoa vastaan, eikä liittoutua sen kanssa. Siksi mm.muun muassa Cianon omassa lehdessä ''Il TelegrafoTelegrafossa''ssa ylistettiin suomalaisten puolustautumista ja samalla hyökättiin Neuvostoliittoa ja sen aggressiota vastaan.<ref name="IjaS">[http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia.htm FM Pirkko Kanervo: Italia ja Suomen talvisota] Viitattu 14.4.2009</ref>

Saksan alkumenestyksen johdosta Ciano ehti muuttaa mieltään,<ref name="WF"/> mutta kun saksalaiset ja italialaiset joukot antautuivat Pohjois-Afrikassa ja kärsivät suuria tappioita [[Itärintama (toinen maailmansota)|itärintamalla]] [[Neuvostoliitto|Neuvostoliitossa]] Ciano kannatti ja ajoi Italian eroamista sodasta ja erillisrauhaa [[Liittoutuneet|länsiliittoutuneiden]] kanssa keväällä [[1943]]. Hänet hiljennettiin erottamalla virastaan ja nimittämällä suurlähettilääksi [[Vatikaanivaltio]]on. Tässä tehtävässä hänen täytyi pysyä [[Rooma]]ssa Mussolinin valvovan katseen alla.

Heinäkuun 24. päivän iltana Mussolini kutsui [[Fasistien suuri neuvosto|fasistien suurneuvoston]] pitämään ensimmäistä kokoustaan sodan alkamisen jälkeen. Kokouksessa Mussolini ilmoitti saksalaisten aikovan evakuoida joukkonsa Etelä-Italiasta. Mussolinin pitkäaikainen fasistitoveri kreivi [[Dino Grandi]] hyökkäsi tätä vastaan. Grandi teki ehdotuksen täyden perustuslaillisen vallan palauttamisesta Italian kuninkaalle. Ääni ehdotuksen puolesta olisi epäluottamusääni Mussolinille. Ehdotus saikin suuren kannatuksen ja Ciano kuului puolesta äänestäneisiin<ref name="WF"/>.