Ero sivun ”Sammet” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
25 lajia+ei liioitella kokoa |
Pelastettu 0 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
Rivi 29:
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit.<ref>Dewey, T. 2006. [http://animaldiversity.ummz.umich.edu/site/accounts/information/Acipenseridae.html Acipenseridae] Animal Diversity Web. Viitattu 22.10.2009</ref> Suurin sampilaji, [[kitasampi]], voi kasvaa 6–9 metriseksi, satojen kilojen painoiseksi, jopa 3 000 kiloiseksi hyvin suotuisissa olosuhteissa, mutta hyvin harvoin.<ref>{{FishBase|Huso|Huso}}</ref>
Monet sammet ovat [[Vaelluskala|vaelluskaloja]], jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, [[kaviaari]]sta. Kaviaarin kysyntä onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2008/03/624356 Savossa kypsyy huippukallis kaviaari] MTV3 Uutiset 2008</ref><ref>[http://www.esaimaalehtiartikkelit.fi/article?id=10829 Imatran kalalaitos jatkaa erikoistuotteiden kehittelyä]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} Etelä-Saimaa 2009</ref>
Suomessa on alkuperäisenä elänyt [[sinisampi]] (''Acipenser oxyrinchus''), joka kuitenkin 1900-luvulla hävisi Itämerestä.<ref name=HL>Hannu Lehtonen (2011) *[http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/sampi_tule_takaisin Sampi, tule takaisin] ''Tiede''-lehti 12/2011</ref> Tämän lisäksi on tavattu satunnaisesti kolmea muuta sampilajia: [[sterletti]]ä (''Acipenser ruthenus''), [[Siperiansampi|siperiansampea]] (''Acipenser baerii'') ja [[Venäjänsampi|venäjänsampea]] (''Acipenser gueldenstaedtii''). Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
| |||