Ero sivun ”Missale Aboense” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 2 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
Rivi 1:
[[Kuva:Missale Aboense 1.jpg|thumb|260px|''Missale Aboense'']]
 
'''Missale Aboense''' (”Turun messukirja”) oli ensimmäinen [[Suomi|Suomea]] varten painettu [[kirja]]. Se on ainoa suomalaisen kirjallisuuden ''[[inkunaabeli]]'' eli ennen vuotta 1501 painettu kirja.<ref name="Pitkä.Tie.Jyväskylään">{{Verkkoviite | Osoite = https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/erikoiskokoelmat/Missale_audejev.pdf | Nimeke = 500-vuotiaan kirjan pitkä tie Jyväskylään | Tekijä = Audejev-Ojanen, Pirkko | Julkaisu = Kirjasto, Jyväskylän yliopisto | Viitattu = 04.02.2018 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
 
Missale painettiin [[Lyypekki|Lyypekissä]] vuonna [[1488]] [[Bartholomeus Ghotan]]in kirjapainossa [[Turun piispa]]n [[Konrad Bitz]]in tilauksesta.<ref name="Missale.Aboense">{{Verkkoviite | Osoite = https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/erikoiskokoelmat/missale-aboense | Nimeke = Missale Aboense | Julkaisu = Jyväskylän yliopiston kirjasto | Viitattu = 04.02.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160423091708/https://kirjasto.jyu.fi/kokoelmat/erikoiskokoelmat/missale-aboense/ | arkistoitu = 23.4.2016 }}</ref> Bitzin esipuhe on päivätty 17. elokuuta 1488. Kirja oli painettu [[latina]]ksi, ja sitä painettiin sekä [[Pergamentti|pergamentille]] että paperille. Kirjan sivumäärä oli täydellisenä 266 + 1<ref name="Jyväskylän.yliopiston.kirjasto">{{Verkkoviite | Osoite = https://kirjasto.jyu.fi/ajankohtaista/kansalliskirjasto-digitoi-missale-aboensen?set_language=fi | Nimeke = Kansalliskirjasto digitoi Missale Aboensen | Julkaisu = Jyväskylän yliopiston kirjasto | Viitattu = 04.02.2018 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> ja painosmäärä joitakin satoja.
 
''Missale Aboense'' oli nimensä mukaisesti [[messukirja]], joka sisälsi sekä yleiset messutekstit että tekstit kirkkovuoden jokaiselle pyhäpäivälle. Missale käytti yleistä [[dominikaanit|dominikaanisen]] sääntökunnan messukirjapohjaa, sillä sääntökunnan [[liturgia]] oli otettu [[Turun hiippakunta|Turun hiippakunnan]] liturgiaksi vuoden 1330 tienoilla. Hiippakunnalla ei myöskään ollut varaa painattaa täysin omaa messukirjaa, joten painatuksessa säästettiin, kun samaan aikaan painettiin [[Dominikaanit|dominikaanisen]] liturgian messukirjoja muidenkin Pohjoismaiden käyttöön. Kirjassa oli kuitenkin joitakin vain Suomea varten tehtyjä muutoksia ja lisäyksiä, jotka liittyivät muun muassa Suomen suojeluspyhimykseen [[Piispa Henrik]]iin ja muuhun [[pyhimyskalenteri]]in.<ref name="Pitkä.Tie.Jyväskylään"/>