Ero sivun ”Järvilohi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tieto Hiitolanjoen patopurkuprojektin vaikutuksesta järvilohikantaan nykyisten tulosten valossa. |
Pelastettu 4 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
Rivi 30:
Suomessa alkuperäisiä järvilohikantoja on ollut [[Vuoksen vesistö]]ssä, jossa lohta on myös kutsuttu '''saimaanloheksi''' (''Salmo salar saimensis''). Järvilohikanta jäi vesistöön [[relikti]]ksi, kun aiemmat läntiset yhteydet mereen sulkeutuivat. Saimaanlohta oli alun perin kaksi kantaa, joista toinen kuti [[Lieksanjoki|Lieksanjoessa]], toinen [[Pielisjoki|Pielisjoessa]] ja [[Koitajoki|Koitajoessa]]. Kutujokien kahlitsemisen jälkeen [[Saimaa]]n järvilohi on nykyään lähes täysin viljelyn ja istutusten varassa. Tavoitteena on kuitenkin luonnossa lisääntyvien kantojen palauttaminen. Vuoksen vesistön lisäksi järvilohta on nykyisin istutettuna muun muassa [[Päijänne|Päijänteessä]] ja [[Inarijärvi|Inarijärvessä]].{{Lähde}}
Saimaan järvilohen luonnonvaraista lisääntymistä on pyritty palauttamaan kunnostamalla kutupaikkoja vanhoissa kutujoissa. Ala-Koitajoen Pamilon voimalaitos velvoitettiin vuonna 2013 juoksuttamaan voimalaitoksen alapuoliseen uomaan enemmän vettä, ja vuonna 2015 havaittiin ensimmäistä kertaa siirrettyjen emokalojen onnistunut kutu joessa.<ref>[http://www.esaimaa.fi/Online/2015/05/04/Saimaan%20j%C3%A4rvilohi%20sai%20hartaasti%20odotettuja%20j%C3%A4lkel%C3%A4isi%C3%A4/2015118986842/4 Etelä-Saimaa 4.5.2015] {{Wayback|1=http://www.esaimaa.fi/Online/2015/05/04/Saimaan%20j%C3%A4rvilohi%20sai%20hartaasti%20odotettuja%20j%C3%A4lkel%C3%A4isi%C3%A4/2015118986842/4 |päiväys=20150911024809 }}</ref> Joen kunnostöitä on jatkettu, ja erityisesti soran lennättäminen kutupaikolle helikopterilla on tuottanut hyviä tuloksia.<ref>[http://yle.fi/uutiset/pelastustyot_ylittivat_odotukset__aarimmaisen_uhanalaisen_saimaan_jarvilohen_poikasia_ennatysmaara/8814339 Yle 15.4.2016]</ref>
Saimaan järvilohi on merilohta tummempi, tukevampi ja pyrstöevässä oleva lovi on pienempi. Se jää pienikokoisemmaksi kuin merilohi ja harvoin kasvaa kymmenkiloiseksi.{{Lähde}}
Rivi 41:
==Lähteet==
*{{Verkkoviite | Osoite =http://www.rktl.fi/kala/tietoa_kalalajeista/lohi_jarvilohi/ | Nimeke =Lohi | Julkaisu =
* {{Kirjaviite | Tekijä=Hannu Lehtonen | Nimike=Iso kalakirja - Ahvenesta vimpaan | Sivu =69–75 | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | ISBN =951-0-28134-4 }}
*{{FishBase|Salmo|salar|8.5.2008}}
* RKTL: [http://www.rktl.fi/kala/kalakantojen_hyodyntaminen/jarvilohen_luonnonkierron_palauttaminen/jarvilohen_luonnonkierron_palauttaminen.html Järvilohen luonnonkierron palauttaminen] {{Wayback|1=http://www.rktl.fi/kala/kalakantojen_hyodyntaminen/jarvilohen_luonnonkierron_palauttaminen/jarvilohen_luonnonkierron_palauttaminen.html |päiväys=20081003041522 }} (luettu 15.3.2009)
* [http://maine.gov/ifw/fishing/species/management_plans/landlockedsalmon.pdf Landlocked salmon management plan] {{Wayback|1=http://maine.gov/ifw/fishing/species/management_plans/landlockedsalmon.pdf |päiväys=20120915164905 }}. Maine Dept Inland Fisheries and Wildlife Division of Fisheries and Hatcheries (2004).
===Viitteet===
| |||