Ero sivun ”Happi-isotooppivaihe” versioiden välillä

[[Vesi]]molekyylissä 2 [[atomi]]a [[vety]]ä ja 1 [[happi|happea]] (H₂O). Hapella on useita [[hapen isotoopit|isotooppeja]] joista keveintä vakaata isotooppia O-16 on suurin osa hapesta. [[Kosminen säteily|Kosmisen säteilyn]] seurauksena syntyy raskasta happea O-18, joka on kevyttä harvinaisempaa. Kevythappinen vesi [[haihtuminen|haihtuu]] raskashappista herkemmin. Jääkaudella [[meri]]ssä on paljon raskashappista, O-18:aa sisältävää vettä, ja [[ilmakehä]]än haihtuva vesi on kevythappista, runsaasti O-16:ta sisältävää. Koska jääkaudella lämpötilaerot [[napa-alue|napojen]] ja [[päiväntasaaja]]n välillä ovat normaalia suuremmat, [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Etelämanner|Etelämantereen]] [[jää]]hän kulkeutuu kylminä kausina normaalia enemmän raskasta happea O-18. Lämpimällä kaudella jäässä ja merissä on vähän raskasta happea O-18.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ptolemy.gmu.edu/~beall/data/vostok_papers_data/26-Thorsteinsson-isotopeclimate.pdf | Nimeke = Stable isotopes and climate history from polar ice cores | Tekijä = Thorsteinsson, Thorsteinn | Julkaisu = Ptolemy.gmu.edu | Viitattu = 16.7.2019 | Kieli = {{en}} | arkisto = https://web.archive.org/web/20060902200808/http://ptolemy.gmu.edu/~beall/data/vostok_papers_data/26-Thorsteinsson-isotopeclimate.pdf | arkistoitu = 2.9.2006 }}</ref>