Ero sivun ”Haimansiirto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
vuosilukulinkki pois |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2 |
||
Rivi 3:
Ensimmäinen haimansiirto tehtiin vuonna 1966 Yhdysvalloissa.<ref>[http://www.upstate.edu/surgery/healthcare/transplant/qa_kidpanc.php About Kidney and Pancreas Transplantation]</ref>
Suomessa ensimmäinen haimansiirto tehtiin [[HYKS|HYKSissä]] keväällä 2010. Siirto tehtiin [[tyypin 1 diabetes]]potilaalle yhdistettynä munuaissiirtoon. Siirron tekivät erikoislääkärit Arno Nordin ja Marko Lempinen, osastonylilääkäri Agneta Ekstrand ja professori emeritus Krister Höckerstedt.<ref>http://www.hus.fi/default.asp?path=1,46,616,617,618,30429,31863{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
Yleensä turvallisempaa on diabeteksen tavanomainen hoito kuin haimansiirron jälkeinen [[immunosuppressio|immunosuppressiivinen]] hoito.<ref>[http://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=648 Diabetes ja lääkäri] {{Wayback|1=http://www.diabetes.fi/tiedoston_katsominen.php?dok_id=648 |päiväys=20071028002302 }}</ref> Immunosuppressiivinen hoito paitsi estää [[hyljintä]]ä, myös lisää [[infektio]]- ja [[syöpä]]riskejä.
[[Haimasyöpä|Haimasyövän]] hoidossa elinsiirtoa ei käytetä, koska on hyvin todennäköistä, että pahanlaatuiset solut ovat levinneet. Immunosuppressioon ryhtyminen syöpäpotilaan kohdalla ei myöskään ole järkevää.<ref>[http://www.cancerhelp.org.uk/type/pancreatic-cancer/living/living-with-advanced-pancreatic-cancer Living with advanced pancreatic cancer]</ref>
| |||