Ero sivun ”Gilbert Newton Lewis” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sama viite käy toiseenkin tietoon
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.2
Rivi 9:
on happo-emäsreaktio Lewisin, mutta ei Brønstedin tarkoittamassa mielessä. Tässä reaktiossa rikkitrioksidi toimii Lewis-happona ottaen vastaan elektroniparin oksidi-ionilta O<sup>2-</sup>.<ref name=Hudson /> Brønstedin teorian mukaan se kuitenkaan ei ole happo, koska se ei voi luovuttaa [[protoni]]a. Oksidi-ioni sen sijaan voi toimia vahvana emäksenä myös Brønstedin mukaisessa merkityksessä, mutta tässä reaktiossa niin ei tapahdu.
 
Lewisilta on myös peräisin termi [[fotoni]].<ref name="APS">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aps.org/publications/apsnews/201212/physicshistory.cfm | Nimeke = December 18, 1926: Gilbert Lewis coins “photon” in letter to Nature| Tekijä = | Ajankohta = December 2012 | Julkaisu = APS News| Viitattu = 6.1.2022 | Kieli = {{en}}}}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.mit.edu/invent/iow/lewis.html | Nimeke = Inventor of the week GILBERT NEWTON LEWIS (1875-1946) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 8.11.2011 | Kieli = {{en}}}}{{Vanhentunut linkki| arkisto = https://web.archive.org/web/20030823060958/http://web.mit.edu/invent/iow/lewis.html | arkistoitu = 23.8.2003 }}</ref> Hän myös ehdotti molekyylisidoksen syntymiselle sittemmin varmistettua kovalenssimekanismia, jossa toisiinsa sitoutuvat atomit jakavat elektroneja yhteiseen käyttöön.<ref name="APS" /> Tämän esittämiseen hän käytti uudenlaista kemiallisten sidosten kuvaustapaa, joka tunnetaan nykyään Lewis-diagrammina.
 
==Lähteet==