Ero sivun ”Pellava” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Orf (keskustelu | muokkaukset) Linum usitatissimum = peltopellava |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 21:
'''Peltopellava''' eli '''pellava''' (''Linum usitatissimum'') on yksivuotinen alle metrin korkuinen kuitu- ja öljykasvi. Pellava kuuluu ''[[Linaceae]]''-heimoon, johon kuuluu noin 300 lajia ympäri maailmaa. Pellava on maailman vanhimpia viljelykasveja. Sen oletetaan olevan peräisin [[Kaukasus|Kaukasukselta]] ja sitä tiedetään viljellyn jo [[kivikausi|kivikaudella]].<ref>[http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2009/09/ompelulanka_keksittiin_jo_luolassa_996307.html Ompelulanka keksittiin jo luolassa] Yle.fi 11.9.2009.</ref> Myös [[Antiikin Kreikka|antiikin kreikkalaiset]] ja muinaiset arabialaiset tunsivat kasvin lääkitsevät ominaisuudet.{{lähde?}} Suomessa ensimmäiset merkit pellavan viljelystä juontavat ainakin pronssikaudelle, eli noin vuosille 1 500–500 eaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.yrttitarha.fi/kanta/pellava/kansanperinne.html | Nimeke = Pellava, kansanperinne | Tekijä = Osaran maaseutuopetusyksikkö | Julkaisu = Yrttitarha}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-5d7t.htm | Nimeke = Suomen pronssikausi | Tekijä =
CompuLine | Julkaisu = http://www.compuline.fi/}}</ref> Pellavan viljely oli Suomessa suurimmillaan 1700-luvulla, mutta tekokuitujen ilmestymisen myötä viljely loppui miltei kokonaan. Pellavan viljely on kuitenkin vähitellen alkanut saada uudelleen suosiota, vaikka onkin vielä verrattain vähäistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://nettiradiomikaeli.internetix.fi/mikaeli/arkisto/maaseutu/pellava/ | Nimeke = Pellavasta on moneksi | Tekijä = Partanen, Katriina | Julkaisu = Nettiradio Mikaeli}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.farmit.net/kasvinviljely/kasvuohjelma/erikoiskasvit/kuitupellava | Nimeke = Kuitupellava | Tekijä = Farmit | Julkaisu = Farmit Website Oy}}</ref> Vuonna 2017 pellavan viljelyspinta-ala Suomessa oli arviolta 1 200 hehtaaria, joka käsittää noin 0,5 promillea kokonaisviljelyalasta.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Linnainmaa, Eeva | Otsikko = Pellava on kaksijakoinen kasvi: "Parhaimmillaan öljypellavan puinti on helppoa ja mukavaa" | Julkaisu = Maaseudun Tulevaisuus | Ajankohta = 10.8.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://web.archive.org/web/20151117014807/http://vyr.fi/www/fi/liitetiedostot/raportit/tuotantotapakuvaus/Vilja-alanyhteisty_esite_suomi.pdf | Nimeke = Viljojen ja öljykasvien tuotanto Suomessa | Tekijä = Vilja-alan yhteistyöryhmä / Maa- ja metsätalousministeriö | Julkaisu = www.vyr.fi}}</ref> Suomessa esimerkiksi Lammilla on kasvatettu pellavaa ahkerasti, mutta viljely on ajan myötä hävinnyt.
Pellava kasvaa noin 120 senttimetriä korkeaksi. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] ovat kapeat ja vaaleanvihreät, [[kukka|kukat]] vaaleansiniset tai valkeat. Kotahedelmissä, perinteiseltä nimeltään sylkyissä, on yleensä korkeintaan kymmenen kiiltävän tummanruskeaa siementä. Pellavasta on jalostettu erillisiä lajikkeita siementen ja kuitujen tuotantoa varten.<ref>[http://www.yrttitarha.fi/kanta/pellava/ Yrttitarha]</ref>
| |||