Ero sivun ”Aimo Turunen” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Laajennusta Hesarin jutun perusteella
tuolla on oma viitemalline
Rivi 1:
[[Tiedosto:Luutnantti Aimo Turunen Aunuksen radiossa 7.5.1942.jpg|thumb|Luutnantti Aimo Turunen haastattelee paikallisia Aunuksen karjalaisia [[Aunuksen Radio|Aunuksen radio]]on toukokuussa 1942.]]
'''Aimo Armas Turunen''' ([[25. helmikuuta]] [[1912]] [[Ilomantsi]] – [[21. syyskuuta]] [[2000]]) oli suomalainen kielitieteilijä ja itämerensuomalaisten kielten professori.<ref name="oit">Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 9, palsta 203</ref><ref name=ul>[http://www.uppslagsverket.fi/bin/view/Uppslagsverket/{{UVF|TurunenAimo?template=highlightsearch&search=Aimo%20Turunen Aimo Turunen]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot, Aimo}}. Upplagsverket. Viitattu 16.12.2014.</ref>
 
Aimo Turunen valmisti filosofian kandidaatiksi [[Helsingin yliopisto]]sta vuonna 1934. Pian valmistumisensa jälkeen hänet valittiin [[Königsbergin yliopisto]]n suomenkielen lehtoriksi. Suomeen palattuaan hän toimi suomenkielen lehtorina [[Riihimäen lyseo]]ssa. Turunen osallistui niin Talvisotaan kuin Jatkosotaan. Jatkosodassa hänen yksikkönsä oli [[Kevyt osasto 15 (jatkosota)|Kevyt osasto 15]], jonka joukoissa hän oli mukana edettäessä Itä-Karjalaan aina Syvärille asti. Rintamien vakiinnuttua hän siirtyi [[Pekka Tiilikainen|Pekka Tiilikaisen]] johtamaan [[Aunuksen Radio|Aunuksen radio]]on. Hän työskenteli Jatkosodan loppuvaiheessa [[Petroskoi|Äänislinnassa eli Petroskoissa]] ja oli viimeisiä suomalaisia, joka poistui kaupungista kesäkuussa 1944. Sodasta palattuaan hän jatkoi opetustyötään Riihimäen lyuseossa.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko = Nuoruus sodassa - Kielentutkija kouliutui rintamalla ja Aunuksen radiossa | Julkaisu = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 23.10.1990 | Sivut = B6 (18) | www = https://nakoislehti.hs.fi/a36f5037-3763-4df4-97be-b7d35ce6f000/18| www-teksti = HS Aikakone (vain tilaajille) | Viitattu = 9.4.2022}}</ref>