Ero sivun ”Veljekset Åström” versioiden välillä

4 merkkiä lisätty ,  3 kuukautta sitten
[katsottu versio][katsottu versio]
(Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8)
 
1920-luvulla Veljekset Åström rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyillä voitoilla uuden vesitornin, voimalaitoksen, liimatehtaan ja toimistorakennuksen. Vaikka kauppa Venäjälle oli pysähtynyt 1918, yhtiön johto uskoi, että vienti alkaisi [[Tarton rauha]]n jälkeen uudelleen.<ref>Hautala 1982, ss. 95–96</ref> Venäjän viennin tyrehtymisen lisäksi tehtaat kärsivät kotimaisen pajunparkin kalleudesta, maaseudun hevoskannan vähenemisestä ja uusista kilpailijoista Etelä-Suomessa. 1930-luvun lopulla tuotantoa pystyttiin taas kasvattamaan ja työntekijämääräkin nousi 950:een.<ref>Hautala 1982, ss. 96–97</ref> Taloudellisten vaikeuksien vuoksi yhtiö ajautui kuitenkin [[Suomen Yhdyspankki|Pohjoismaiden Yhdyspankin]] omistukseen. Sota-aikana armeijan tarpeet takasivat nahkatuotteiden kysynnän, mutta 1950-luvulla nahkatuotteiden kysyntä jatkoi pienenemistään. Nahkasaappaiden ja -remmien sijaan yhtiö alkoi valmistaa reppuja, kevyitä nahkakenkiä ja jääkiekkosuojuksia. Tämä ei kuitenkaan auttanut vaan tehtaan omistajat lakkauttivat tehtaan 1960. Veljekset Åströmin tilalle perustettiin En-Ko Oy (Entisen Nahkatehtaan Kiinteistöjen Omistajat Oy) hallinnoimaan vanhoja tehdaskiinteistöjä.<ref>Manninen 1995, ss. 107–108</ref>
 
Tehtaan viimeinen toimitusjohtaja [[Runar Sandelin]] jatkoi nahan ja kenkien valmistamista perustamassaan uudessa yhtiössä, joka sai En-Ko:lta luvan käyttää vanhaa Veljekset Åström -nimeä. Kenkien lisäksi yhtiö alkoi valmistaa uusia tuotteita kuten asekoteloita, panosvöitä, pesäpalloräpylöitä ja puukontuppia. Tehdas siirrettiin [[Oulainen|Oulaisiin]] 1970, mutta toimintaa ei saatu kannattavaksi sielläkään. Veljekset Åström teki konkurssin ja lopetti toimintansa 1974.<ref>Manninen 1995, ss. 108–109</ref>
 
== Tehdasrakennukset ==
21 571

muokkausta