Ero sivun ”Kyrkösjärvi” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Identtisten viitteiden yhdistäminen: 1 uusi viitteen nimi ja 1 uusi viittaus.
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 2 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9
Rivi 19:
|koordinaatit =
| pinta-ala =
| korkeus = 81,3<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/karttalinkki/karttalinkki.html?cx=2438539&cy=6960615&scale=40000&showSRS=LATLON:kkj&tool=siirra&lang=FI | Nimeke = Tee karttalinkki | Julkaisija = Kansalaisen Karttapaikka | Viitattu = 24.1.2009 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
| rantaviiva = 19
|suurinsyvyys =
Rivi 44:
1970-luvulla tehdyssä hankesuunnitelmassa Kyrkösjärven tekojärven odotettiin monipuolistavan Seinäjoen seudun urheilua, kun se toisi mukanaan [[Melonta|melonnan]], [[Soutu|soudun]] ja purjehduksen<ref name="Nimetön-rEIc-1">{{Kirjaviite|Tekijä=Anssi Orrenmaa|Nimeke=Kyrönjoen tulvasota|Vuosi=2004|Sivu=|Julkaisija=Länsi-Suomen ympäristökeskus}}</ref>. Odotukset ovat toteutuneet purjehdusta lukuun ottamatta.
 
Kyrkösjärven veneily perustuu lähinnä kalastukseen. Uusin venelaituri valmistui vuonna 2015 Seinäjoen asuntomessuille<ref>Seinäjoen asuntomessujen loppuraportti[http://asuntomessut.fi/wp-content/uploads/2017/05/Asuntomessut_loppuraportti.pdf] {{Wayback|1=http://asuntomessut.fi/wp-content/uploads/2017/05/Asuntomessut_loppuraportti.pdf |päiväys=20180419053133 }}</ref>.
[[Tiedosto:Kyrkösjärven melontakeskus.jpg|pienoiskuva|Kyrkösjärven melontakeskus oli puolivalmis syyskuussa 2017.]]
Kyrkösjärven tekojärveä on käytetty melontaan koko sen historian ajan<ref name="Nimetön-rEIc-1"/>. Melonnan puitteet nousivat uudelle tasolle vuonna 2017, jolloin melontaseura Kyrönjoen Koskihäjyt käynnisti Kyrkösjärven melontaelämyshankkeen. Hankkeeseen kuuluu neljän vajan melontakeskus, suuri laituri ja 20 kilometrin mittainen Kyrkösjärven vesielämysreitti. Manner-Suomen maaseutuohjelmaan kuuluva 150&nbsp;000 euron hanke valmistuu kesällä 2018.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Ilkka|Ajankohta=28.12.2016|Julkaisija=}}</ref> Hankkeessa annetaan myös nimet yli 30:lle Kyrkösjärven saarelle ja luodolle. Aikaisemmin vain Kyrkösjärven suurimmalla saarella on nimi, Perämäki<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Ilkka|Ajankohta=4.7.2017|Julkaisija=}}</ref>.
Rivi 50:
== Lähteet ==
 
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.fi/download.asp?contentid=67003&lan=fi | Nimeke = Etelä-Pohjanmaan vedet nyt ja tulevaisuudessa | Tekijä = | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 26.3.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = environment.fi | Viitattu = 24.1.2009 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }} ([https://helda.helsinki.fi/handle/10138/43065?locale-attribute=fi Arkisto, Ympäristö.fi])
*Orrenmaa, Anssi: Kyrönjoen tulvasota, Länsi-Suomen ympäristökeskus, 2004