Ero sivun ”Wild Bill Hickok” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Elämäkerta: vähän lisää varhaisvaiheista
→‎Elämäkerta: lisää kirjasta
Rivi 7:
Kansasissa Hickok asettui [[Leavenworth (Kansas)|Leavenworth]]iin. Hän alkoi hakea paikkaa mihin perustaa maatila, jolle koko Hickokin perheen oli tarkoitus muuttaa. Hän teki sekalaisia töitä, mukaan lukien tiedustelijana ja henkivartijana. Vuonna 1858 Hickok valittiin kaupungin konstaapelin virkaan, mikä oli hänen ensimmäinen työpaikkansa lainvalvojana. Hän oli myös ostanut viljelysmaata, mutta menetti talonsa ja satonsa, kun ryhmä orjuuden kannattajia tuikkasi ne tuleen.<ref name=clavin-2 />
 
Vuosina 1860–1861 Hickokin kerrotaan toipuneen vakavista vammoista, jotka hän sai tappelussa karhun kanssa.<ref name=clavin-3>Clavin 2019, ”3. Death at Rock Creek Station.”</ref>
Vuosina 1863−1865 Hickok toimi sotapoliisin etsivänä, tiedustelijana ja vakoojana [[Missouri]]ssa ja [[Arkansas]]issa. Hän sai näihin aikoihin lempinimekseen "Wild Bill", 'Hurja-Bill'.<ref name="villi-lansi">{{Kirjaviite | Tekijä = Davis, William C. & Rosa, Joseph G. | Nimeke = Villi länsi: Lewisistä ja Clarkesta Wounded Kneehin : kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta | Vuosi = 1996 (alkuteos ''The West'', 1994) | Sivu = 114−115 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-20636-9 }}</ref> Kutsumanimen ”Bill” hän oli saanut höyrylaivamatkalla [[Missouri (joki)|Missouri]]joella kesällä 1856, oletettavasti koska muut matkustajat olivat kuulleet hänen kutsuneen Lorenzo-veljeään sillä nimellä. Hickok otti uuden nimensä saman tien käyttöön, vaikka käyttikin aina virallisissa yhteyksissä edelleen oikeaa etunimeään James.<ref name=clavin-2>Clavin 2019, ”2. Bloody Kansas.”</ref>
 
Ensimmäisen kerran Hickok ampui miehen heinäkuussa 1861 [[Rock Creek]]issä. Uhri oli liikemies David McCanles, jonka kanssa Hickok oli riitautunut useista syistä. McCanlesin saavuttua perimään myöhästyneitä maksujaan myymänsä aseman hoitajalta, Hickok ampui McCanlesin ennen kuin tämä ehti käyttää haulikkoaan. Seuranneessa tulitaistelussa Hickok ampui myös kaksi McCanlesin apuria. Hickok pidätettiin murhasta, mutta hänet vapautettiin itsepuolustukseen vedoten.<ref name=clavin-3 />
Vuosina 1867−1869 Hickok toimi [[George Armstrong Custer|kenraali Custer]]in tiedustelijana sekä apulaissheriffinä ja väliaikaisena sheriffinä Ellisin piirikunnassa Kansasissa. Vuonna 1871 Hickok toimi [[Abilene (Kansas)|Abilene]]n sheriffinä.<ref name="villi-lansi" />
 
Kutsumanimen ”Bill” Hickok oli saanut höyrylaivamatkalla [[Missouri (joki)|Missouri]]joella kesällä 1856, oletettavasti koska muut matkustajat olivat kuulleet hänen kutsuneen Lorenzo-veljeään sillä nimellä. Hickok otti uuden nimensä saman tien käyttöön, vaikka käyttikin aina virallisissa yhteyksissä edelleen oikeaa etunimeään James.<ref name=clavin-2>Clavin 2019, ”2. Bloody Kansas.”</ref> ”Hurja”-lisänimen alkuperästä kerrotaan erilaisia tarinoita. Uskottavimpana yleisesti pidetyn tarinan mukaan Hickok sai nimen [[Independence (Missouri)|Independence]]ssä [[Yhdysvaltain sisällissota|sisällissodan]] aikoihin vuonna 1862 työskennellessään vaunumestarina. Hickok oli osunut paikalle, kun joukko [[Pohjoisvaltiot|pohjoisvaltioiden]] kannattajia pahoinpiteli baarimikkoa, joka oli sanonut kannattavansa kapinallisia. Vaikka Hickok oli itse pohjoisvaltioiden kannattaja ja orjuuden vastustaja, hän astui sisään ja hätisti uhkarohkeasti aseellaan uhaten miehet baarimikon kimpusta. Kun tieto tapahtuneesta levisi kaupunkiin, eräs nainen kutsui Hickokia ”Hurja-Billiksi”, ja nimi jäi elämään.<ref name=clavin-4>Clavin 2019, ”4. Behind Enemy Lines.”</ref>
 
Sisällissodassa Hickok työskenteli pohjoisvaltioiden armeijan palveluksessa tiedustelijana ja vakoojana, joka keräsi tietoja vihollisen linjojen takana [[Missouri]]ssa ja [[Arkansas]]issa. Sodan loppuaikoina hän toimi sotilaspoliisina.<ref name=clavin-4 /><ref name="villi-lansi" />
 
Vuosina 1867−1869 Hickok toimi [[George Armstrong Custer|kenraali Custer]]in tiedustelijana sekä apulaissheriffinä ja väliaikaisena sheriffinä Ellisin piirikunnassa Kansasissa. Vuonna 1871 Hickok toimi [[Abilene (Kansas)|Abilene]]n sheriffinä.<ref name="villi-lansi">{{Kirjaviite | Tekijä = Davis, William C. & Rosa, Joseph G. | Nimeke = Villi länsi: Lewisistä ja Clarkesta Wounded Kneehin : kuohuva tarina Amerikan rajaseutujen asuttamisesta | Vuosi = 1996 (alkuteos ''The West'', 1994) | Sivu = 114−115 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-20636-9 }}</ref>
 
Hickok oli tunnettu mies, sillä hänellä oli ”miehentappajan” maine, jota hän itsekin paisutteli. Hänen pelottava maineensa antoi hänelle auktoriteettia sheriffin työssä. Hickokin tiedetään varmasti ampuneen alle kymmenen miestä, mutta itse hän väitti surmanneensa yli sata, tosin aina itsepuolustukseksi tai virantoimituksessa.<ref name="villi-lansi" />