Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p selvennetään mikä on keskustan ja kantakaupungin suhde |
→Kurakauppalasta kävelykeskustaksi: Pollarin talo siirr. |
||
Rivi 66:
Vilkkaasta kauppatoiminnasta huolimatta Seinäjoen kauppalan keskustan kadut olivat pitkään päällystämättömiä ja savisia ja varustettu parhaimmillaan vain puusta tehdyillä jalkakäytävillä. Siitä syntyi haukkumanimi ”kurakauppala”. Viimeistään 1960-luvulla kadut saivat [[asfaltti]]päällysteen, ja kivi oli jo aiemmin syrjäyttänyt puun talojen rakennusmateriaalina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Aaltonen, Markus | Otsikko = Notta oikeen kurakauppala | Julkaisu =Ilkka | Ajankohta = 21.09.2011|www =http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/notta-oikeen-kurakauppala-1.1069254 | www-teksti = Kolumnin verkkoversio | Viitattu = 21.8.2012 }}</ref> Muiden kaupunkien tapaan alkoi 1960-luvulla myös vanhojen puutalojen purkuvimma ja korvaaminen uusilla, Seinäjoella yleensä vain 2–3-kerroksisilla kivitaloilla.
Seinäjoen ydinkeskustan isommista puutaloista on nyt jäljellä enää lähinnä [[Oiva Polari|Pollarin]] talo,
Viime vuosina Seinäjoen keskustan tyhjille tonteille on alkanut nousta entistä korkeampia rakennuksia, uusia [[hissi]]llä varustettuja asuinkerrostaloja. Keskustan katuverkostoa ollaan muuttamassa paremmin jalankulkua ja pyöräilyä, huonommin autoilua palvelevaksi muun muassa kävelypainotteisten katujen ja maanalaisten pysäköintihallien avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/tekniikka/kaupunkisuunnittelu_ja_kaavoitus/01_keskusta/.maakunta-aukion_kaavan_muutos.html/28136.pdf | Nimeke =KESKUSTA 1. kaupunginosa, Keskusta Korttelit 27 osa, sekä katu- ja torialueet, asemakaavan selostus | Tekijä = Norja, Martti | Tiedostomuoto =PDf| Selite = Diaarinumero 729/2005/511| Ajankohta =2006–2008) | Julkaisupaikka = Seinäjoki| Julkaisija = Seinäjoen kaupunki, kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluyksikkö | Viitattu = 21.8.2012 }}</ref>
|