Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p selvennetään mikä on keskustan ja kantakaupungin suhde
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 66:
Vilkkaasta kauppatoiminnasta huolimatta Seinäjoen kauppalan keskustan kadut olivat pitkään päällystämättömiä ja savisia ja varustettu parhaimmillaan vain puusta tehdyillä jalkakäytävillä. Siitä syntyi haukkumanimi ”kurakauppala”. Viimeistään 1960-luvulla kadut saivat [[asfaltti]]päällysteen, ja kivi oli jo aiemmin syrjäyttänyt puun talojen rakennusmateriaalina.<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Aaltonen, Markus | Otsikko = Notta oikeen kurakauppala | Julkaisu =Ilkka | Ajankohta = 21.09.2011|www =http://www.ilkka.fi/mielipide/kolumnit/notta-oikeen-kurakauppala-1.1069254 | www-teksti = Kolumnin verkkoversio | Viitattu = 21.8.2012 }}</ref> Muiden kaupunkien tapaan alkoi 1960-luvulla myös vanhojen puutalojen purkuvimma ja korvaaminen uusilla, Seinäjoella yleensä vain 2–3-kerroksisilla kivitaloilla.
 
Seinäjoen ydinkeskustan isommista puutaloista on nyt jäljellä enää lähinnä [[Oiva Polari|Pollarin]] talo, ”Vekseliaukion”joka oli aiemmin Vekseliaukion kulmalla mutta siirrettiin marraskuussa 2019 rautatieaseman lähelle Hotelli Alman viereen,<ref>Tuomo Rintamaa, [https://yle.fi/uutiset/3-12564973 Yli satavuotias rakennus siirrettiin uuteen paikkaan ja entisöitiin kokonaan,] Yle.fi, uutiset 8.8.2022, viitattu 8.8.2022</ref> entinen rautatieläisten talo (nyt hotelli Alma) sekä Alvar Aallon nuoruudentyö, Kauppakadun [[Seinäjoen suojeluskuntatalo|suojeluskuntatalo]]. Vanhoista kivitaloista komeimpiin kuuluu Matti Visannin piirtämä ja hiljattain kunnostettu vanha Seurahuone, jonka ohi kulkeva kävelykatu Puistopolku nimettiin uudelleen Matti Visannin kujaksi. Visannin jäljiltä ovat yhä pystyssä myös Puskantien vanha "kivikoulu", nykyinen Nuorisokeskus, sekä Marttilan koulu. Pienempi kivitalo, punainen Talvitien talo Kauppakatu 7:ssä, on jäänyt Epstorin ostoskeskuksen kainaloon.<ref name=lahti03>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porstuakirjastot.fi/exhibits/show/seinajoen-rakennuskulttuuria/tyylikaudet_rakentamisessa | Nimeke =Tyylikaudet rakentamisessa | Tekijä =Lahti, Tellervo | Ajankohta = | Julkaisu = Seinäjoen rakennusinventointi| Selite =Ote kirjasta ''Seinäjoen rakennuskulttuuri. Asutus, kulttuurimaisema ja vanha rakennuskanta,'' toim. Tellervo Lahti. Seinäjoen Historiallinen Yhdistys ry, 2003. ISBN 951-98993-0-8. | Viitattu = 27.7.2019 }}</ref>
 
Viime vuosina Seinäjoen keskustan tyhjille tonteille on alkanut nousta entistä korkeampia rakennuksia, uusia [[hissi]]llä varustettuja asuinkerrostaloja. Keskustan katuverkostoa ollaan muuttamassa paremmin jalankulkua ja pyöräilyä, huonommin autoilua palvelevaksi muun muassa kävelypainotteisten katujen ja maanalaisten pysäköintihallien avulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.seinajoki.fi/tekniikka/kaupunkisuunnittelu_ja_kaavoitus/01_keskusta/.maakunta-aukion_kaavan_muutos.html/28136.pdf | Nimeke =KESKUSTA 1. kaupunginosa, Keskusta Korttelit 27 osa, sekä katu- ja torialueet, asemakaavan selostus | Tekijä = Norja, Martti | Tiedostomuoto =PDf| Selite = Diaarinumero 729/2005/511| Ajankohta =2006–2008) | Julkaisupaikka = Seinäjoki| Julkaisija = Seinäjoen kaupunki, kaavoitus- ja kaupunkisuunnitteluyksikkö | Viitattu = 21.8.2012 }}</ref>