Ero sivun ”Sosiaalinen konstruktionismi” versioiden välillä

Identtisten viitteiden yhdistäminen: 1 uusi viitteen nimi ja 4 uutta viittausta.
[katsottu versio][katsottu versio]
(Pelastettu 0 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8)
(Identtisten viitteiden yhdistäminen: 1 uusi viitteen nimi ja 4 uutta viittausta.)
 
''(0) Nykyisessä tilanteessa X:ää pidetään itsestään selvänä; X vaikuttaa väistämättömältä.''
 
''(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole välttämätöntä seurausta asioiden luonteesta; X ei ole väistämätön.''<ref name="Nimetön-rFoJ-1">Hacking 2008.</ref>
 
Konstruktionistiset tutkimukset [[Ihmistieteet|ihmistieteissä]] ovat yleensä tutkimuksia siitä, kuinka jokin myöhemmin itsestään selvänä pidetty ajatus tai käsite on rakentunut historian saatossa ja yhteiskunnallisten kehityskulkujen myötä. Tällaisissa tutkimuksissa väitetään näiden ajatusten olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti väitetään, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan käsitteen<ref>Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys – 1800-luvun nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi – Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, s. 124-125.</ref>, tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset yhteiskunnalliset tapahtumasarjat ovat vaikuttaneet nykyään olemassa olevan käsitteen syntyyn.<ref>Hacking 2008.<name="Nimetön-rFoJ-1"/ref>
 
== Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa ==
Näkyvin sosiaalisen konstruktionismin arvostelu on kohdistunut väitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan käyty väittelyä [[tieteiden sota|tieteiden sodassa]].<ref name=Slezak>Slezak, Peter: ''[http://gnowledge.org/~nagarjun/HPSBook.pdf#page=85 Social Constructivism and the Science Wars]{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}''. Viitattu 10.11.2012.</ref> Sanojen "sosiaalinen konstruktio" asema muoti-ilmauksena sai lisähuomiota<ref name="Slezak"/>, kun ranskalainen fysiikan professori [[Alan Sokal]] onnistui julkaisemaan postmodernistisessa, [[kulttuurintutkimus|kulttuurintutkimuksen]] alaa edustavassa lehdessä ''Social Text'' [[parodia]]julkaisun, jonka tarkoitus oli paljastaa, että oli mahdollista kirjoittaa täysin järjetön artikkeli ja saada se julkaistuksi, kunhan vain käytti riittävän samanlaista sanastoa ja kieliasua kuin lehti yleensä käytti.<ref name="Sokal">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.physics.nyu.edu/faculty/sokal/lingua_franca_v4/lingua_franca_v4.html | Nimeke=A Physicist Experiments With Cultural Studies | Tekijä=Sokal, Alan | Ajankohta=1996 | Viitattu=12.11.2012 | Kieli={{en}} }}</ref> Myöhemmin Sokal julkaisi yhdessä [[Jean Bricmont]]'n kanssa kirjan ''Fashionable Nonsense''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean | Nimeke=Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Picador | Vuosi=1998 | Tunniste=ISBN 0-312-19545-1 | Kieli={{en}} }}</ref>, jossa he kritisoivat postmodernismin lisäksi myös konstruktionistista tieteentutkimusta. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi [[Paul Boghossian]] kirjassa ''Fear of Knowledge''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Boghossian, Paul | Nimeke=Fear of knowledge: Against relativism and constructivism | Julkaisupaikka=Oxford | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=2006 | Tunniste=ISBN 978-0-19928718-5 | Kieli={{en}} }}</ref> ja psykologi [[Bradley Franks]] kirjassaan ''Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Franks, Bradley | Nimeke=Culture and cognition: Evolutionary perspectives | Julkaisupaikka=Hampshire | Julkaisija=Palgrave Macmillan | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-0-23000889-2 | Kieli={{en}} }}</ref>, sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan [[evoluutiopsykologia|evoluutiopsykologit]] [[John Tooby]] ja [[Leda Cosmides]] kirjassaan ''[[The Adapted Mind]]''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John | Nimike=The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture | Julkaisupaikka=New York | Julkaisija=Oxford University Press | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 978-0195101072 | Kieli={{en}} }}</ref>
 
Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmärtää myös hyvin jyrkäksi kannaksi, jossa ei väitetä vain tieteellisen tiedon, vaan myös tieteellisten tosiasioiden olevan sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteelliset tosiasiat olisivat tällöin yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko todellisuus sellaisena kuin tiede sen kuvaa olisi sosiaalisesti rakentunut. <ref name="Raatikainen 56-64">Panu Raatikainen: ''Ihmistieteet ja filosofia'', Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.</ref> Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Ian Hackingin mukaan on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta.<ref>Hacking 2008.<name="Nimetön-rFoJ-1"/ref> Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samaistetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. Valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ei kuitenkaan ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta.<ref>Hacking 2008.<name="Nimetön-rFoJ-1"/ref>
 
Joskus konstruktionistiset tutkimukset ymmärretään väitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Hacking huomauttaa että rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritään yleensä muuttamaan vallitsevaa käsitystä tutkittavan asian luonteesta, ei väittämään sitä olemattomaksi.<ref>Hacking 2008.<name="Nimetön-rFoJ-1"/ref>
 
== Katso myös ==
6 470

muokkausta