Ero sivun ”Neuvostoliiton kommunistinen puolue” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Historia: Linkki |
→Historia: Linkkejä |
||
Rivi 36:
Jokaisella Neuvostoliiton tasavallalla oli oma tasavallan tason puoluekoneistonsa, paitsi Venäjän sosialistisella federatiivisella tasavallalla (ennen vuotta 1990).
Puolueella ei ollut puheenjohtajaa. Neuvostoliitossa korkein valta oli käytännössä NKP:llä ja sen keskuskomitean [[sihteeri]]stöä johtaneella henkilöllä, [[pääsihteeri]]llä (1953–1966 nimitys oli ensimmäinen sihteeri). [[Leonid Brežnev]] avasi 29. maaliskuuta 1966 Moskovassa Neuvostoliiton kommunistipuolueen 23. puoluekokouksen vaatien amerikkalaisten joukkojen poistamista [[Vietnamin sota|Vietnamista]] ja todeten [[Kiinan ja Neuvostoliiton välirikko|Neuvostoliiton ja Kiinan väliset suhteet]] epätyydyttäviksi. Vuonna 1977 säädetyssä perustuslaissa NKP todettiin neuvostoyhteiskunnan johtavaksi ja suuntaa antavaksi voimaksi, sen poliittisen järjestelmän, valtiollisten muodostelmien ja kansalaisjärjestöjen ytimeksi.<ref>perustuslain 6 §</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva|Nimeke=Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja|Vuosi=1966|Sivu=34|Julkaisija=Otava}}</ref>
Vuonna 1985 pääsihteeriksi valittiin [[Mihail Gorbatšov]], jonka tavoitteisiin kuului Neuvostoliiton taloudellinen ja poliittinen uudistaminen [[glasnost]]illa ja [[perestroika]]lla. Hänen tavoitteitaan olivat muun muassa [[monipuoluejärjestelmä]]n luominen ja [[Varsovan liitto|itäisen Keski- ja Etelä-Euroopan liittolaismaiden]] poliittisen valvonnan lakkauttaminen.
| |||