Ero sivun ”Tauriini” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Aiheesta muualla |
Linkitystä |
||
Rivi 14:
'''Tauriini''' (C<sub>2</sub>H<sub>7</sub>NSO<sub>3</sub>, ''2-aminoetaanisulfonihappo'') on biologisesti tärkeä [[kemia]]llinen [[yhdiste]]. Se eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 1827 sonnin [[sappi|sapesta]]<ref name=":0">Lourenço R, Camilo ME (2002). "Taurine: a conditionally essential amino acid in humans? An overview in health and disease". ''Nutrición Hospitalaria 17(6):262-70''.'' ''http://www.nutricionhospitalaria.com/pdf/3337.pdf</ref>, joten yhdiste nimettiin sen mukaisesti: sonni eli [[Kreikan kieli|kreik.]] ''ταύρος'' ja latinaksi ''taurus''. Puhdas tauriini on valkoista, oikeastaan lähes väritöntä, kiteistä ainetta, joka maistuu lievästi happamalta.
== Valmistus ==
Tauriinia on suhteellisen helppoa valmistaa teollisesti. Lähtöaineena on [[1,2-dikloorietaani]] eli etyleenidikloridi, jota saadaan [[öljynjalostus|öljynjalostuksen]] yhteydessä tuotetusta [[eteeni]]stä liittämällä eteeni[[molekyyli]]in [[kloori]]a.
[[Kuva:tauriininsynteesi.png|frame|center|Tauriinin teollinen valmistus]]
== Ihminen ja tauriini ==
Tauriini on [[aminohappo]] mutta ei [[karboksyylihappo]]. Tauriini ei osallistu ihmiselimistössä [[alfa-aminokarboksyylihappo]]jen tapaan [[proteiini]]en [[proteiinisynteesi|synteesiin]]. Sen sijaan sitä esiintyy ihmisen elimistössä vapaana aminohappona mm. [[aivot|aivoissa]], joissa se on toiseksi yleisin vapaa aminohappo. Tauriinia on lisäksi [[silmä]]n [[verkkokalvo]]ssa, [[sydän]]- [[Luurankolihas|luustolihaskudoksessa]] ja [[Sappi|sappinesteessä]] sekä sitä voi erittyä [[äidinmaito]]on.
Aikuisessa ihmisessä tauriinia on noin 1 g ruumiinpainokiloa kohti. Aikuisilla tauriinia voidaan syntetisoida [[B6-
Tauriinia on etenkin
== Tauriini eläinten ruokavaliossa ==
Joillekin nisäkkäille tauriini on elintärkeä koko elämän ajan. Esimerkiksi [[kissa]]n on saatava riittävästi tauriinia päivittäisestä ravinnostaan. Tauriinia kissan luonnolliseen ruokavalioon tulee sen pyytämistä pikkujyrsijöistä ja linnuista, jotka se syö [[luu|luineen]] ja sisäelimineen. Kuumentaminen tuhoaa suurimman osan tauriinista. Teollisiin kissanruokiin onkin tarpeen lisätä synteettistä tauriinia, sillä kissoilta puuttuu tarvittava entsyymi tauriinin tuottamiseen, ja täten sen täytyy saada se suoraan ravinnosta. Kissojen tauriininpuutos voi johtaa silmän verkkokalvon rappeumaan, ja lopulta [[sokeus|sokeuteen]]. Muita vaikutuksia tämän aminohapon puutostilalla on [[Kardiomyopatia#Dilatoiva kardiomyopatia|laajentava kardiomyopatia]] ja naaraskissojen lisääntymiskyvyttömyys.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Hayes KC, Carey RE, Schmidt SY|Otsikko=Retinal degeneration associated with taurine deficiency in the cat|Julkaisu=Science magazine|Ajankohta=30.5.1975|Julkaisija=}}</ref>
[[Apina]]lla tauriininpuutoksen on havaittu aiheuttavan samantyyppisiä [[silmä]]n [[verkkokalvo]]n muutoksia kuin kissalla. Tauriinin voidaan olettaa vaikuttavan myös ihmislasten verkkokalvon kehitykseen, vaikka suoraa näyttöä asiasta ei olekaan.
Rivi 46:
*[https://www.pherobase.com/database/compound/compounds-detail-taurine.php Pherobase: Semiochemical - taurine] {{en}}
=== Artikkelit ===
*Saransaari, Pirjo; Oja, Simo S., Tauriini – aivojen arvoituksellinen viestintäaine, Suomen Lääkärilehti 56, 3189 (33/2001)
|