Ero sivun ”Korjausmuunnin” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Fgm (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
Fgm (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Korjausmuunnin''' (nykyiseltä nimeltään '''korjausympyrä''') on läpinäkyvälle paperille painettu [[tykistö]]n apuväline, jonka ansiosta [[tulenjohtaja]] voi ilmoittaa ammunnan tarvitsemat korjaukset ampuvalle tuliyksikölle korjauksina tietämättä, mistä suunnasta tuliyksikkö ampuu.
Ennen [[tykistölaskin|tykistölaskimia]] ja [[tietokone]]ita epäsuoraa tulta ampuvien [[tykki]]en ampuma-arvot (sivusuunta eli sivuluku ja korkeuskulma eli koro) määritettiin tuliasematasolla, joka on kovalle levylle kiinnitetty suuri millimetripahvi. Tuliasematasolle kiinnitettiin yleensä metallista valmistettu viivain, jossa oli piiruasteikko eli 6000 jako-osaan jaetun ympyrän osa ja etäisyysviivain. Tasolle merkittiin toiminta-alueen [[koordinaatisto]], jolloin tulenjohtajan ilmoittaessa maalin koordinaatit tuliasemaan, siellä kyettiin määrittämään suunta ja etäisyys tuliasemasta maaliin. Kun tasolta määritettyihin suuntaan ja etäisyyteen lisättiin erikseen ampumatarvikkeista, säästä ja kalustosta johtuvat korjaukset, saatiin ampuma-arvot (sivu- ja koroluvut), jotka komennettiin tykeille. Näillä ampuma-arvoilla ammuttiin yleensä ensimmäinen kerta eli jokainen tuliyksikön ([[talvisota|talvi-]] ja [[jatkosota|jatkosodassa]] yleisimmin patteri) tykki ampui yhden laukauksen. [[Kuva:Tuliasemataso.jpg|frame|Ampuma-arvojen määrittämistä tuliasematasolla. Kuvassa vasemmalla tuliasemataso peltisine tasomittareineen, oikealla tuuliympyröitä, joilla määritetään tuulen vaikutus kranaatin lentorataan. Tuuliympyröiden alla on pahvisia ampumataulukoita, joihin on määritetty valmiiksi erilaisia säästä ja ampumatarvikkeista johtuvia korjauksia.]]
Maalia tähystävä tulenjohtaja oli yleensä muualla kuin tykistön tuliaseman ja maalin välisellä suoralla, joten voidakseen määrittää tarvittavat korjaukset tuliyksikölle tulen saamiseksi maaliin tulenjohtajalla oli oltava menetelmä joko määrittää korjaukset ampumasuuntaan nähden tai tuliasemalla oli oltava menetelmä muuntaa tulenjohtajan korjauskomennot korjauksiksi ampumasuunnassa. Ennen tietokoneita molemmat menetelmät olivat hankalia ja [[Vilho Nenonen|Vilho Nenosen]] ensimmäinen merkittävä tykistöllinen keksintö eli tulenjohtokortti helpottikin merkittävästi tulenjohtajan tehtäviä, kun hyvää päässälaskutaitoa vaatineen venäläistä ns. sinimenetelmää saatiin yksinkertaistettua.
| |||