Ero sivun ”Terho Itkonen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Terho Itkonen''' (s. 1933 Helsingissä - k. 1998 Nurmijärvellä) oli Helsingin yliopiston suomen kielen professori ja eräs huomattavimmista [[suomen kieli|suomen kielen]] tutkijoista.
Itkonen kuuluu merkittävään suomalaiseen [[Itkonen|Itkosten]] tiedesukuun, josta on tullut joukko suomen ja sen sukukielten tutkijoita. Hänen isänsä [[T.I. Itkonen]] oli tärkeä [[saamen kieli|saamen kielten]] ja [[saamelaiskulttuuri]]n tutkija, setänsä [[Erkki Itkonen]] akateemikko, suomalais-ugrilaisten kielten tutkija ja serkkunsa [[Esa Itkonen]] Turun yliopiston yleisen kielitieteen professori.
Rivi 5:
Terho Itkonen on kenties kaikkien aikojen lahjakkain ja monipuolisin fennisti eli [[suomen kieli|suomen kielen]] tutkija,{{lähde}} jonka tuotannon laajuutta ja merkitystä voi verrata vain [[E.N. Setälä]]än. Itkonen työskenteli Helsingin yliopiston suomen kielen laitoksen assistenttina ja professorina (v:sta 1965), mistä virasta hän jäi eläkkeelle 1989. Vuosina 1971-1974 Itkonen toimi tutkijaprofessorina. Hän oli myös [[Suomalainen Tiedeakatemia|Suomalaisen Tiedeakatemian]] jäsen, [[suomen kielen lautakunta|suomen kielen lautakunnan]] puheenjohtaja ja [[Greifswald]]in yliopiston kunniatohtori.
Erittäin laajassa tuotannossaan Itkonen on käsitellyt lukuisia suomen kielen historian ja kieliopillisen kuvauksen kysymyksiä. Hänen tutkijanotteelleen on ominaista teoreettinen kunnianhimo, joka suomen kielen näkökulmista pyrki esittämään yleiskielitieteellisesti merkityksellisiä ja kansainvälisesti kiinnostavia kielen ilmiöitä. Toisin kuin suurin osa sukupolvensa tutkijoista, Itkonen suhtautui jo varhain kriittisesti [[generatiivinen kielitiede|generatiivisen kielitieteen]] esittämiin strukturalistisiin kielen rakenteen kuvauksiin. Hänen kielinäkemyksensä korosti kielijärjestelmän avoimuutta ja [[analogia]]n merkitystä kielellistä rakennetta muovaavana voimana. Hän harjoitti paljon kielitieteellisiä kenttätöitä ja perusteli aina esittämiään teoreettisia käsityksiä laajalla empiirisellä aineistolla.
Kielihistoriallisessa tuotannossaan Itkonen selvitteli erityisesti suomen suhdetta toisiin itämerensuomalaisiin kieliin ja saameen. Hänen artikkelissaan Välikatsaus suomen kielen juuriin (1983) esitettiin käsitys kolmeen murteeseen jakaantuneesta kantasuomesta, jota puhuttiin Suomenlahden ympäristössä. Tämä artikkeli kuului pitkään siteeratuimpiin suomenkielisiin humanistisiin tiedejulkaisuihin.
Itkonen organisoi professorina huomattavan laajan suomen murteiden ja paikannimistön kenttäkeruun (Nimestäjän opas, 1961) ja koulutti kokonaisen sukupolven suomen kielen tutkijoita.
== Teoksia ==
| |||