Ero sivun ”Vladimir Solovjov (filosofi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kh |
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8 |
||
Rivi 25:
1880- ja 1890 -luvuilla Solovjov otti artikkeleissaan ahkerasti kantaa Venäjän yhteiskunnallisen elämän kysymyksiin. Vuonna 1897 ilmestyi hänen moraalifilosofinen pääteoksensa Opravdanije dobra (Hyvän oikeutus, siveellinen filosofia). Hänen viimeinen suurempi työnsä ilmestyi 1899-1900 nimellä Tri razgovora (Kolme keskustelua).<ref name="Oittinen 299-300"/>.
[[Fjodor Dostojevski]] oli Solovjovin hyvä ystävä. He tutustuivat jo vuonna 1873, ja heidän yhteydenpitonsa oli kiinteää aina kirjailijan kuolemaan asti. Dostojevski arvosti Solovjovia ja ikuisti tämän piirteitä [[Karamazovin veljekset|Karamazovin veljeksissä]] niin Ivaniin kuin Aljoshaan. Lisäksi saman romaanin kuuluisa kertomus suurinkvisiittorista pohjautunee Solovjovin luentoihin jumal-ihmisyydestä, joita Dostojevski oli kuuntelemassa. Solovjov piti Dostojevskin haudalla muistopuheen, jossa totesi myös tämän tavoitelleen Jumalan valtakunnan perustamista maan päälle.<ref>N&N 1/95; Erkki Vettenniemi, [http://www.netn.fi/195/netn_195_vetten.html ''Venäläinen Apokalypsis''] {{Wayback|1=http://www.netn.fi/195/netn_195_vetten.html |päiväys=20090107044847 }}</ref>
Solovjov vietti elämänsä loppupuolella kesiä [[Saimaa]]n rannalla. Hän oli ihastunut suomalaiseen luontoon ja kirjoitti siitä niin aistillisia runoja, että Moskovan ja Pietarin juoruilijat epäilivät ”Saimaata” hänen salaiseksi rakastajattarekseen.
| |||