Ero sivun ”Vasta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Poistettu pseudotieteellinen väite. Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Pelastettu 2 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8 |
||
Rivi 12:
Vastan käyttö saunomisen yhteydessä on ikivanha tapa. Sitä käytettiin jo silloin, kun sauna oli enemmän rentoutumis- kuin peseytymispaikka. Saunominen olikin alun perin enemmän [[hikoilu]]a ja vastalla lätkimistä. Vettä saunassa alettiin käyttää myöhemmin, kun saunasta tuli peseytymispaikka.<ref name= SS />
Nykyään vasta tehdään lähes aina koivusta, mutta aiemmin vastoja tehtiin myös mustaherukasta, [[suopursu]]sta, tammesta, lehmuksesta ja pihlajasta.<ref name="Valomerkki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/tuunaa-saunavihtasi-terveyspulmien-tasmaavuksi-perinnetiedon-neuvoin | Nimeke = Tuunaa saunavihtasi terveyspulmien täsmäavuksi | Tekijä = Saaristo, Sari | Ajankohta = 18.6.2015 | Julkaisu = Valomerkki | Viitattu = 28.10.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20161028215847/http://www.valomerkki.fi/aiheet/elama/tuunaa-saunavihtasi-terveyspulmien-tasmaavuksi-perinnetiedon-neuvoin | arkistoitu = 28.10.2016 }}</ref> Vihta voidaan tehdä myös nokkosista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi_hyvin/terveys/uskoisitko_katajastakin_saa_saunavastan | Nimeke = Uskoisitko? Katajastakin saa saunavastan! | Tekijä = Ryynänen, Riitta | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Kodin kuvalehti | Ajankohta = 11.7.2014 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sanoma Oy | Viitattu = 6.12.2016 | Kieli = }}</ref>
== Vasta- ja vihta-sanojen alkuperä ==
Rivi 30:
Vihdan tekoaika on yleensä [[juhannus|juhannuksesta]] heinäkuun alkupuolelle. Ennen tätä koivunlehdet ovat yleensä liian pehmeitä ja heinäkuussa ne taas irtoavat helpommin. Vitsaksien eli oksien taittaminen ei kuulu [[Jokamiehenoikeus Suomessa|jokamiehenoikeuksiin]], vaan siihen pitää aina olla maanomistajan lupa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.suomentervaleppa.fi/vihdan-valmistus/ | Nimeke = Vihdan valmistus | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Tervaleppä | Ajankohta = 22.6.2016 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen Tervaleppä Oy | Viitattu = 1.10.2016 }}</ref>
Yhteen vastaan tarvitaan noin 35–40 [[rauduskoivu]]n oksaa.<ref name="UPM">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestInformation/ForestLibrary/Sivut/Vihdan-tekeminen.aspx | Nimeke = Vihdan tekeminen | Tekijä = | Julkaisu = UPM Metsämaailma, Metsätieto | Ajankohta = | Julkaisija = UPM | Viitattu = 1.10.2016 | arkisto = https://web.archive.org/web/20160806042805/https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestInformation/ForestLibrary/Sivut/Vihdan-tekeminen.aspx | arkistoitu = 6.8.2016 }}</ref> Rauduskoivu on hieskoivua parempi, sillä se on jämäkämpää<ref name="UPM" /> ja sen lehdet pysyvät paremmin kiinni oksassa.<ref name="Yle">{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/06/18/saunavihta-terveellinen-nautinto | Nimeke = Saunavihta – terveellinen nautinto | Tekijä = Yli-Knuuttila, Jenna | Ajankohta = 19.6.2014 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 30.9.2016 }}</ref> Oksien alaosasta tulee repiä lehdet pois 10–15 senttimetrin matkalta kädensijan tieltä.<ref name="Yle" /> Oksista tehdään kimppu siten, että lehtien vaaleampi alapuoli tulee päällepäin.<ref name="Yle" /> Rauduskoivun tuoksu on melko mieto, joten kimpun sekaan voi laittaa muutama hieskoivun tai mustaherukan oksaa antamaan tuoksua.<ref name="UPM" /> Verenkierron vilkastuttamiseksi kimpun sekaan voi laittaa yhden katajanoksan.<ref name="Yle" />
Vastan voi tehdä myös katajanoksista, mutta ne tulee hauduttaa ensin, jotta katajan neulaset eivät pistele.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-7703820 | Nimeke = Lihasjumit jäävät lauteille, kun vihdan sitoo katajasta | Tekijä = Kaakinen, Elina | Ajankohta = 24.12.2014 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref> Venäjällä vasta tehdään tammenoksista, jotka ovat koivua kestävämpiä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/3-8086734 | Nimeke = Tammesta kestovihta – "Lehdet eivät tipu sitten millään" | Tekijä = Huttunen, Jenny | Ajankohta = 18.6.2015 | Julkaisu = Yle Uutiset | Viitattu = 2.10.2016 }}</ref>
| |||