Ero sivun ”Unio mystica (kirja)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 3 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8 |
|||
Rivi 20:
==Sisältö==
Teoksen keskeisinä lähteinä ovat Waltarin haastattelut 1970-luvulta, ja niissä välittyy vanhan kirjailijan omia tulkintoja elämästään ja tuotannostaan. Toisena merkittävänä lähteenä on pitkäaikainen, avomielinen ja julkaisematon kirjeenvaihto Waltarin ja hänen nuoruutensa isähahmon [[Jalo Sihtola]]n kesken.<ref name=ss>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/panu-rajala-unio-mystica-mika-waltarin-elama-ja-teokset/1105136 | Nimeke = PANU RAJALA - Unio Mystica. Mika Waltarin elämä ja teokset | Tekijä = Järvelä, Juha | Julkaisu = Savon Sanomat | Ajankohta = 12.10.2008 | Viitattu = 28.12.2013 | arkisto = https://web.archive.org/web/20131228130408/http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirjat/panu-rajala-unio-mystica-mika-waltarin-elama-ja-teokset/1105136 | arkistoitu = 28.12.2013 }}</ref> Kirjeet Rajalalle antoi tytär [[Satu Waltari]], joka avusti muutenkin kirjan teossa, vaikka olikin sitä mieltä, että elämäkerta on aina "eräänlaista ihmissyöntiä".<ref>[http://www.panurajala.fi/2014/01/26/satu-waltari-hiljainen-humoristi/ Satu Waltari - Hiljainen humoristi (Panu Rajala)]</ref>
Waltari opiskeli syksystä 1926 alkaen [[teologia]]a, mutta tavoitteli jo tällöin kirjailijan uraa. Hän liikkui [[Tulenkantajat|tulenkantajien]] piirissä ja julkaisi novelleja.<ref>Unio mystica, s. 93–100.</ref> Hänen menestyksensä pohjautui vuoden 1937 romaaniin ''[[Vieras mies tuli taloon]]'', jota tulenkantajien piirissä pidettiin [[oikeisto]]laisena.<ref>Unio mystica, s. 340–357.</ref>
Rivi 28:
Historiallisten romaanien pohjana oli Waltarin tutkimustyö. Vuoden 1954 tutkimustensa aikana [[Orvieto]]ssa Waltari kulki unissakävelijänä pitkin hotellin käytäviä. Tämän Rajala nostaa esimerkiksi Waltarin eläytymis- ja keskittymiskyvystä. Hänen [[Etruskit|etruski]]aiheinen romaaninsa ''[[Turms kuolematon]]'' on osoitus Waltarin taidosta tehdä lähes virheetöntä historian kuvausta, vaikka etruskeja koskevaa tutkimustietoa oli saatavissa varsin vähän.<ref>Unio mystica, s. 652–655.</ref>
Rajala selvittää Unio Mysticassa laajasti Waltarin teosten saamaa vastaanottoa Suomessa ja maailmalla. Varsinkin kriitikoiden taholta kohtelu oli usein kovaa ja epäoikeudenmukaistakin. Kirjailijan ja kriitikoiden väliset henkilökohtaiset ja poliittiset antipatiat vaikuttivat vuosikymmeniä.<ref>Marttila, Hannu: [http://www.hs.fi/arviot/Kirja/Unissak%C3%A4velij%C3%A4+ja+h%C3%A4nen+yleis%C3%B6ns%C3%A4/a1353057345427 Unissakävelijä ja hänen yleisönsä] {{Wayback|1=http://www.hs.fi/arviot/Kirja/Unissak%C3%A4velij%C3%A4+ja+h%C3%A4nen+yleis%C3%B6ns%C3%A4/a1353057345427 |päiväys=20131229034056 }}. Helsingin Sanomat 5.10.2008. Viitattu 28.12.2013.</ref>
==Palkinnot==
Rivi 37:
== Aiheesta muualla ==
* Juha Järvelä: [http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/salaisuus-kestaa/913891 Salaisuus kestää] {{Wayback|1=http://www.ksml.fi/uutiset/viihde/kirjat/salaisuus-kestaa/913891 |päiväys=20131229080128 }}. Keskisuomalainen 12.10.2008.
[[Luokka:Suomalaiset elämäkerrat ja muistelmat]]
| |||