Ero sivun ”Salakka” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Norr (keskustelu | muokkaukset)
viite-fix
Väri on oleellinen osa ulkonäköä
Rivi 9:
| iucn_viitattu = 20.8.2013
| status_fi = Elinvoimainen
| status_fi_ref=<ref name=laji2019>{{Verkkoviite|Osoite=https://laji.fi/taxon/MX.53159|Sivusto=[[Suomen Lajitietokeskus]]|Nimeke=Salakka – ''Alburnus alburnus''|Tekijä=|Ajankohta=2019|Viitattu=2022-03-23}}</ref>
| kuva = AlburnusAlburnus1.JPG
| leveys = 250
Rivi 29:
| commons = Alburnus alburnus
}}
 
'''Salakka''' (''Alburnus alburnus'') on makeassa vedessä ja murtovedessä elävä hopeankirkas [[Särkikalat|särkikala]].
 
==Ulkonäkö ja elintavat==
Salakka on tavallisesti 10–15&nbsp;cm pitkä., Painoapainoa on harvoin yli 40&nbsp;g. KalaVäriltään se on kiiltävän hopea. Se liikkuu parvissa lähellä vedenpintaa. Salakka syö hyönteisiä veden pinnalta sekä eläinplanktonia. Salakka muistuttaa jossain määrin Suomessa esiintyvistä kalalajeista [[allikkosalakka]]a, [[muikku]]a ja [[seipi]]ä.<ref name=LP/>
 
Salakka on tavallisesti 10–15&nbsp;cm pitkä. Painoa on harvoin yli 40&nbsp;g. Kala liikkuu parvissa lähellä vedenpintaa. Salakka syö hyönteisiä veden pinnalta sekä eläinplanktonia. Salakka muistuttaa jossain määrin Suomessa esiintyvistä kalalajeista [[allikkosalakka]]a, [[muikku]]a ja [[seipi]]ä.<ref name=LP/>
[[Kuva:Alburnus.jpg|pienoiskuva|300px|vasen]]
 
Rivi 44 ⟶ 42:
 
==Lisääntyminen==
Salakan kutuaika vaihtelee samassakin vesistössä siten, että se saattaa jaksottua kolmeenkin eri ajanjaksoon. Useimmiten kuulee mainittavan kutuajoiksi toukokuun loppu, juhannuksen seutu sekä noin heinäkuun toinen viikko. Kutuaikaan koirailla on päässä ja kyljissä pieniä kutukyhmyjä, jotka tekevät ihon karkeaksi. Kutupaikan pohja on kova, kivikkoa tai soraa. Kutu tapahtuu kollektiivisesti ns. parvikutuna, missä kalat eivät muodosta pareja tai reviirejä. Parvi kutee lähellä soraista kutualustaa, johon mäti takertuu.<ref name=Koli>{{Kirjaviite | Tekijä = Lauri Koli | Nimeke = Suomen kalaopas | Vuosi = 2001 |Selite = 3. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-19307-0 }}</ref>
 
==Kalastus ja käyttö==
Ruokakalana salakkaa ei arvosteta, mutta täkykalaksi se kelpaa hyvin. Salakan suomut ovat tiukassa verrattuna moniin muihin täkyinä käytettäviin kaloihin, joten sitä voi käyttää hyvin myös [[vetouistelu]]ssa. Salakka soveltuu syötiksi myös [[onki|onkeen]], jolloin saaliiksi saadaan pääasiassa suuria [[ahven]]ia.<ref name=Koli>{{Kirjaviite | Tekijä = Lauri Koli | Nimeke = Suomen kalaopas | Vuosi = 2001 |Selite = 3. painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Tunniste =ISBN 951-0-19307-0 }}</ref>
 
Aikoinaan salakan suomuista on valmistettu keinotekoisten [[helmi]]en päällystämiseen käytettyä ainetta.<ref name=FB/>
 
==ViitteetLähteet==
{{Viitteet}}
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Salakka