Ero sivun ”Suomen puolustusneuvosto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 1 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.8.8
Rivi 9:
Puolustusneuvoston jäseninä olivat [[puolustusministeri]], [[Puolustusvoimain komentaja|sotaväenpäällikkö]], [[yleisesikunnan päällikkö]], [[suojeluskunnan ylipäällikkö]] sekä kaksi kenraalia tai [[esiupseeri]]a. Puolustusneuvoston toimintaan saattoi ottaa osaa yksi tai useampi valtioneuvoston jäsen, jos asia ei ollut yksinomaan sotilaallinen. Asioiden käsittelyä puheenjohtajana johti tasavallan presidentti ja tämän ollessa esteellinen puolustusministeri tai sotaväenpäällikkö.<ref>http://www.formin.finland.fi/public/download.aspx?ID=42738&GUID%3D%257BDFB6361A-1629-43A0-AE83-1FB01C963942%257D&rct=j&q=Puolustusneuvosto%201924&ei=2tSDTaDSNYKDOq711dwI&usg=AFQjCNG55OqNo3iRJxG7XI706qm-rLygig&sig2=5So3v2LbnguWsEWls1shwg&cad=rja</ref>
 
Puolustusneuvosto ei oikeastaan ollut kunnolla toimiva ja vuonna 1931 juuri tasavallan presidentiksi valittu [[P. E. Svinhufvud]] ensi töikseen päätti uudistaa puolustusneuvoston. Asetuksella 106/1931 puolustusneuvostosta tehtiin korostetusti puolustusvalmiuteen keskittyvä elin. Svinhufvud pyysi ratsuväenkenraali [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Gustaf Mannerheimia]] puolustusneuvoston puheenjohtajaksi ja sen kokoonpano muuttui sotilaalliseksi. Samalla myös määrättiin, että sotatilan syttyessä puolustusneuvoston puheenjohtaja toimisi puolustusvoimien ylipäällikkönä. Puolustusneuvosto uusittiin myös sen takia, että Mannerheim voitaisiin palauttaa ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiöön. Samalla puolustusneuvoston merkitys kasvoi, kun siitä tuli maanpuolustuksen ylin neuvosto.<ref> http://www.defmin.fi/files/1296/Riipisen_raportti_nettiin.pdf</ref> Tästä lähtien se kokoontui puheenjohtajansa määräyksestä, eikä enää vain tasavallan presidentin. Nyt se vastasi myös materiaalisista ja organisatorisista järjestelyistä sekä sotateollisuuden kehittämisestä, ja velvoitettiin tekemään esityksiä puolustusvalmiuden kehittämiseksi.<ref>http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/mannerheimin-raskas-osa/537735 {{Wayback|1=http://www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/mannerheimin-raskas-osa/537735 |päiväys=20100309081641 }}</ref> Yleinen moraalisen puolustusvalmiuden kohottaminen kuului myös neuvoston tehtäviin. Mannerheimin johdolla puolustusneuvosto hoiti myös ulkosuhteita [[Pohjoismainen suuntaus|pohjoismaisen suuntauksen]] hengessä ja pyrki sotilaalliseen yhteistyöhön Suomen ja Ruotsin välillä.<ref>http://www.mannerheim.fi/09_pneuv/s_neuvos.htm</ref> Kansainvälisiin tehtäviin kuului myös ulkomaiden puolustuslaitosten seuraaminen. Kansallisesti se oli myös sovitteleva ja yhteistyötä luova elin puolustuslaitoksen ja valtioneuvoston välillä. Mannerheimin lisäksi merkittävänä puolustusneuvoston jäsenenä toimi tuolloin hänen luottomiehensä kenraali [[Rudolf Walden]].
 
Puolustusneuvosto pääsi siis vaikuttamaan puolustuspolitiikkaan koko 1930-luvun, ja sen viimeinen merkittävä tehtävä oli käsitellä [[Talvisodan tausta|Neuvostoliiton aluevaatimuksia]] syksyllä 1939. Talvisodan aikana neuvosto kokoontui vain kerran ja jatkosodan aikana harvoin. Mannerheim ja Walden kuuluivat Suomen johdon sisäpiiriin sotavuosina, joten puolustusneuvostolla ei ollut juuri merkitystä.
Rivi 22:
 
==Lakkautus==
Vuoden 2000 perustuslakiuudistus leikkasi huomattavasti tasavallan presidentin ulkopoliittisia valtaoikeuksia ja samalla tasavallan presidentin alainen puolustusneuvosto lakkautettiin. Sen tehtävät siirrettiin pääasiassa [[Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta|ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalle]] eli UTVA:lle. Näin ollen viimeinen tasavallan presidentti Ahtisaaren kausi oli myös puolustusneuvoston viimeinen.<ref>http://lotta.yle.fi/motweb.nsf/fabf9f16f4685faf4225688700639112/e4cd66ab34467f5042256b920048e7eb/$FILE/Puolustusneuvostosta.html{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>
 
== Lähteet ==